Timo ja Päivi rakennuttivat unelmatalon Naantaliin – Sukutontti myytiin asuntomessualueeksi, johon kotinsa rakensi myös oma tytär

Jo neljäkymmentä vuotta sitten ehdotin vaimolleni Päiville, että rakennettaisiin talo tänne lapsuuden maisemiini Luonnonmaalle, Naantaliin.

Vaimoni ei innostunut asiasta silloin. Ei tänne olisi voinutkaan rakentaa, koska aluetta ei ollut kaavoitettu. Nyt asuntomessujen myötä tarjoutui mahdollisuus palata juurilleni.

Talosta näkyvässä merenlahden rannassa oli vanhempieni kesämökki. Siellä olen oppinut uimaan ja kalastamaan.

Talon päätyikkunoista näkyy Rauhalan torpparakennuksen kivijalkaa. Isovanhempani asuivat siellä ja viljelivät kahden hehtaarin maa-alaa vuodesta 1942 lähtien. Tonttimme rajalta alkavassa leikkipuistossa on vielä muutama pihapiirin alkuperäinen omenapuu.

Isoisäni oli töissä Inttilän tilalla, jonka jälkeläisille Rauhalan torppa oli 1900-luvun alussa rakennettu. Tämä tontti on vanhan Rauhalan maita, kuten koko tämä katu. Vanhempi tyttäremme rakentaa kadun alkupäähän perheelleen omakotitaloa.

Messualueen paraati­paikalla komeileva Torppa Rauhala sai nimensä Timon isovanhempien maatilasta (vas.), joka sijaitsi nykyisen leikkikentän kohdalla. © Tommi Tuomi

Timo ja Päivi Ekman eivät halunneet peittää merenlahtinäkymää valaisimilla. Modernien valaistusratkaisujen lisäksi olohuoneessa on kätevästi piiloon sijoitettuja pistorasioita. © Tommi Tuomi

Joustava ratkaisu eri sukupolville

Myymällä alueen asuntomessualueeksi annoimme samalla molemmille tyttärillemme tontit.

Tämä talo on rakennettu nuorimman tyttäremme tontille. Hän on vastavalmistunut eläinlääkäri, eikä tiedä missä tulee työskentelemään seuraavat vuodet. Talon rakentaminen ei ollut hänelle ajankohtaista.

Tähän piti kuitenkin rakentaa, joten päätimme rakennuttaa tämän kivitalon. Talon ratkaisuissa on kuitenkin otettu huomioon se, että täällä voi tulevaisuudessa asua isompikin perhe. Alakerran arkiolohuone on jaettavissa kahdeksi makuuhuoneeksi väliseinällä.

Tytär voi oikean ajan tullessa ja niin halutessaan lunastaa talon. Me muutamme sitten keskustaan asumaan. Siihen asti nautimme täällä asumisesta.

Asuimme aikaisemmin neljäkymmentä vuotta Raisiossa, josta kaksikymmentäviisi omakotitalossa. Tämän vuoden olemme asuneet Turun keskustassa kerrostaloasunnossa.

Vuosi kerrostaloasunnossa on näyttänyt sen, että omakotitaloasuminen sopii edelleen meille paremmin. Vaimoni ulkoilee paljon koirien kanssa.

Sisustussuunnittelijalla oli melko vapaat kädet. Talossa on useita rohkeita ratkaisuja, kuten makuuhuoneen sinisävyinen tekstiilitapetti. Kokolattiamatto koostuu paloista, jotka voi vaihtaa, jos koirille tapahtuu vahinko. © Tommi Tuomi

Yläkertaan selviytymiskerros

Talon rakentamisessa roolimme on ollut selkeästi rakennuttaja. Olemme toki käyneet siivoamassa joka päivä roskat ja pahvit pois. Päivittäin osallistumme myös päätöksentekoon materiaalien ja muiden ratkaisujen osalta.

Aamupäiväni ovat lähes vuoden kuluneet tarjouksien, tilauksien ja varmistuksien tekemisessä. Vaimoni on meistä se käytännön osaaja. Jos on tarvinnut tulla maalaamaan joitain listoja, hän on hoitanut ne.

Olimme suunnittelussa mukana alusta asti. Olemme päättäneet, minkä tyyppisiä huoneita missäkin on. Keittiön halusimme olohuoneen yhteyteen.

Talon piti alun perin tulla yhteen tasoon. Rinnetontin haastavuuden vuoksi talosta olisi tullut niin pitkä, että se ei olisi enää ollut kustannustehokas.

Pääsuunnittelija Kaarle Koivukangas ehdotti, että mitä jos tehtäisiin talo kahteen kerrokseen. Sovimme, että yläkerta on niin sanottu selviytymiskerros, jossa on WC ja suihku.

Alakertaan johtavan portaikon suunnittelussa on otettu huomioon se, että siihen saa rakennettua istuinhissin. Pystymme siis asumaan tässä tarvittaessa hyvinkin vanhoiksi.

Alakerran arkiolohuoneen tapetin kuvioiden sävy on otettu taloa reunustavan mäntymetsän käpyjen värimaailmasta. © Tommi Tuomi

Maalaus on häälahja 40 vuoden takaa. Uusi talo on rakennettu kuvassa olevan mäen päälle. Kunnostettu arkku on vanhasta torppa Rauhalasta. © Tommi Tuomi

Liesi valittiin niin, että siinä on integroitu liesituuletin levyjen välissä. Asukkaat eivät halunneet isoa kupua roikkumaan katosta. Apteekkarin­kaappi valittiin sen käytännöllisyyden vuoksi. © Tommi Tuomi

Hyviä yksityiskohtia

Sauna piirrettiin ensin yläkertaan parempien näkymien vuoksi. Onneksi se lopulta siirrettiin alas lähemmäs poreallasta.

Saunan lähtökohta oli se, että kun istumme lauteilla, näemme sivuikkunasta vanhan torpan suuntaan ja edestä merelle.

Lauteet ovat lämpökäsiteltyä apassipuuta. Sisustuspuuseppä on tehty ne kahdesta eri puusta niin, että puun syyt on kohdistettu jatkumaan yhtenäisenä.

Talo on valaistu kattoon ja seiniin upotetuilla led-nauhoilla. Pimeällä liikkumiseen turvallisuutta ja tunnelmaa antavat keittiökaappien reunojen alla olevat led-nauhavalot.

Kaikki paitsi WC:n ovet ovat liukuovia. Se oli vaimoni toive. Oven mekanismien upottaminen seinän sisälle oli tavanomaisia ovia kalliimpi ratkaisu. Keveät ja ilmavat ovet ovat kuitenkin todella hienot.

Keittiössä aamiaistaso on toivomustemme mukaan rakennettu lahden suuntaan. Liukuikkuna toimii tarjoiluikkunana lasihuoneeseen. Lisäksi se tuo keittiöön valoisuutta.

Kesähuoneen lasit avautuvat kokonaisuudessaan. Lasihuoneeseen tulee myös pönttötakka, joka antaa lisälämpöä syksyn kylmetessä. Olohuoneen eteen tulee puuterassi lasisin kaitein. Terassia ei tulla täyttämään kalusteilla, jotta maisema säilyy.

Suunnittelijalle oli tärkeää, että heti sisään tullessa aukeaa näkymä merenlahdelle. Lisäksi näkymää avartaa eteisestä olohuoneeseen aukeavat pyöreät huoneen kulmat.

Seinissä oli alun perin kulmat. Tämä toi haasteita tekijöille. Yksi vaihtoehto olisi ollut tehdä pyöreät kulmat kaivonrenkaista. Lopulta pyöreys saatiin taivuttamalla kostutettua kipsilevyä.

Avara näkymä merenlahdelle oli avioparin suurin haave. Se toteutuu myös tunnelmallisessa saunassa. © Tommi Tuomi

Budjetti ylittyi

Räjäytys- ja maatyöt tontilla aloitettiin viime vuoden toukokuussa. Harkkoja päästiin latomaan saman vuoden heinäkuussa.

Onneksi koko talopaketti sovittiin ennen kustannusten nousua. Tarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime aikoina merkittävästi, ja niiden saatavuus on vaikeutunut huomattavasti.

Talon karkea budjetti oli 500 000 –600 000 euroa, mutta nyt on menty ainakin kolmekymmentä prosenttia yli sen.

Maalämpökaivo oli porattu jo viime lokakuussa ja maalämpöpumppu tilattiin marraskuussa, mutta se saatiin vasta helmikuussa. Talviaikaan täytyi lämmittää Naantalin kaupungin sähköllä. Se tuli kalliiksi, mutta ei ollut muuta mahdollisuutta.

Maalämpö toimii kesäaikaan maaviilennyksenä. Viileä ilma virtaa huoneiden katoissa olevista kattokonvektoreista. Lisäksi jokaisella etelänpuoleisella ikkunalla on aurinkoverho heijastamassa auringonlämpöä ulkopuolelle.

Talon ekologisuutta lisäävät katolla olevat 36 neliötä aurinkopaneelia. Yksi lasihuoneen kaiteista tulee myös olemaan aurinkopaneelia.

Lasihuoneen valmistuminen meni aivan viime tippaan. Kylmän kevään vuoksi kivitalon rappausta ei päästy tekemään suunnitellusti maaliskuun lopussa. Silloin satoi lunta, ja oli yöpakkasia. Koko talo olisi pitänyt huputtaa ja lämmittää, mikä olisi ollut kustannusten takia ihan mahdotonta. Rappaus päästiin tekemään vasta huhtikuun loppupuolella.

Rappaustelineet saatiin pois reilu kuukausi ennen asuntomessujen avajaisia. Vasta sitten päästiin tekemään lasihuonetta, terassia ja pihaa.

Lempipaikaksemme muodostuu todennäköisesti jokin paikoista, joista on näkymä merenlahdelle.

Parhaita yhteisiä muistoja syntyy varmasti lasihuoneessa ja ruokapöydässä. Messujen jälkeen pyöreän pöydän tilalle vaihdetaan suorakulmainen pöytä, josta kaikilla on tasavertainen näkymä merenlahdelle.

Asuntomessut Naantalissa 15.7. -14.8.2022

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 7/2022. 

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti