Älä jätä marjoja metsään karhujen pelossa! Karhu väistää ihmistä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ilpo Kojolan mielestä marjoja ei kannata jättää metsään ainakaan karhujen takia.
Ilpo Kojolan mielestä marjoja ei kannata jättää metsään ainakaan karhujen takia. Kuva: Jere Malinen
Ennusteissa on hyvä marjavuosi. Karhujen takia luonnonantimia ei pidä jättää poimimatta.

Siitä on lähes kaksikymmentä vuotta aikaa, kun kuhmolaisella hillasuolla paarusti kulkea kaksi silloisen Riista- ja kalatalou­den tutkimuslaitoksen työntekijää. Erikoistutkija Ilpo Kojola ja tutkimusmestari Seppo Ronkainen näyttelivät marjastajia.

Kaksi asiaa erotti heidät tavallisista hillastajista. Sangoissa ei ollut suomuuraimia, eikä tavallinen marjastaja olisi tiennyt, että etumaastossa makasi erauspentujensa kanssa naaraskarhu.

Riistantutkijat pannoittivat vuosina 1998–2013 Suomessa 135 karhua. Seurantatutkimuksen avulla selvitettiin monen moista, kuten karhujen talvehtimista, lisääntymistä, liikkumista ja ruokavaliota.

Yksi asia tuli selväksi. Ihminen ei kuulu ruokalistalle.

”Karhuille tehtiin vuosien varrella kymmeniä lähestymiskokeita. Joka kerta ne väistivät ihmistä”, nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina työskentelevä Ilpo Kojola kertoo.

”Oli todella harvinaista päästä edes näkemään karhua, vaikka sen olinpaikan tiesi tarkasti.”

Tavallisimmin karhu pakeni noin sadan metrin etäisyydeltä marjastajaa jäljittelevästä tutkijasta. Tavallisesti otso siirtyi vain muutaman sata metriä ja asettui pian uudestaan makuulle sivuun marjastajan reitiltä.

Ethän jätä marjoja metsään karhujen takia? Toimi näin

Vaatteisiin voi kiinnittää karhukellon tai muun helistimen karhujen varalle.

Vaatteisiin voi kiinnittää karhukellon tai muun helistimen karhujen varalle. Kuva: Jere Malinen

Tälle kesälle povataan vahvaa mustikkasatoa. Ilpo Kojolan mielestä marjoja ei kannata jättää metsään ainakaan karhujen takia.

”Jos arveluttaa, vaatteisiin voi kiinnittää karhukellon tai muun helistimen, tai astella risujen päälle ja jutustella ääneen.”

Vaikka karhun näkeminen metsässä onkin tuiki harvinaista, elonmerkkejä on helpompi löytää. Karhun oleskelusta marjametsässä kertovat parhaiten riivityt varvut ja rikotut lahokannot.

Tänä kesänä noita luonnonmerkkejä on löydettävissä enemmän kuin koskaan Suomen itsenäisyyden vuosina.

Metsissämme asustaa ennätykselliset 2 500 karhua.

Lue myös: Jopa 10 karhua kerralla samalla pellolla – Karhujen määrä kasvaa Pohjois-Karjalassa Venäjältä tulevilla kontioilla

Katso myös: Sulo Karjalainen kertoo, miten poromiehen pojasta kasvoi karhujen pusuttelija

X