Kasvitko muka mykkiä? Kukat ovat kasvin korvat uuden tutkimuksen mukaan

Tomaatit eivät ehkä punastu siksi, että niille puhutaan hävyttömyyksiä eikä vilja kasva paremmin, jos niille soitetaan klassista musiikkia. T

uore tutkimus kuitenkin osoittaa melko vastaansanomattomasti, että ainakin kukkakasvit kuulevat lähestyvän pölyttäjähyönteisen äänen.

Kasvit tunnistivat pölyttäjien siipien värähtelytaajuuden

Israeiliaistutkijat havaitsivat, että kasvit tunnistavat pölyttäjähyönteisten – esimerkiksi mehiläisten ja kimalaisten – siipien värähtelytaajuuden. Tämä oli helppo havaita siitä, että siipien pörinän kuultuaan kukat alkoivat tehdä medestään sokeripitoisempaa.

Pölyttäjät käyvät mieluiten kukissa, joiden medessä on korkea sokeripitoisuus. Meden sokeripitoisuus lisääntyi noin kolme minuuttia sen jälkeen, kun kukat olivat altistuneet hyönteisen siipien äänelle.

Siipien ääni aloittaa sokeripitoisen meden tuottamisen

Tutkijoiden mukaan ilmiölle on looginen selitys. Kasvit joutuvat laittamaan paljon resursseja sokeripitoisen meden tuottamiseen.

Jos pölyttäjiä ei ole paikalla, niiden ei kannata tehdä sitä. Jos ne sen sijaan saavat merkin siitä, että pölyttäjä on lähellä, ne voivat heti aloittaa sokeripitoisemman meden tuottamisen.

Siipien ääni on tällainen merkki.

Miten kasvit kuulevat?

Vastaus on, että kukkien terälehdet muodostavat eräänlaisen korvan. Hyönteisen siipien värähtely saa terälehdet värähtelemään ja tämä värähtely mahdollisesti on se signaali, joka aloittaa sokerintuotannon lisäämisen.

Toisaalta on mahdollista, että terälehdet ohjaavat signaalin jonnekin kukan keskelle, ja ”päätös” sokerin lisäämisestä tehdään siellä.

Tutkijat varmistivat asian laittamalla lasin kasvin kukinnon ja hyönteisen väliin, jolloin siipien värähtelyt eivät päässeet perille. Silloin ei meden sokeripitoisuudessakaan tapahtunut muutoksia.