Suomessa saa käyttää pölyttäjille haitallista torjunta-ainetta – ”Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa”, perustelee poikkeusluvan hakija

Jaa kaverilleTilaa Seura
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan neonikotinoidit ovat mehiläisille riski. Suomessa käyttölupaa perustellaan "välttämättömänä keinona" öljykasviviljelyssä.

Yhtälö menee näin: vähemmän mehiläisiä tarkoittaa vähemmän pölytystä.

Siitä seuraa vähemmän kasveja, joka tarkoittaa vähemmän ruokaa.

Pölyttävät hyönteiset ovat tärkeä osa luonnon moninaisuutta. Ilman niitä moni kasvi ei pysty lisääntymään.

Eri mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista.

Siksi viime vuosien aikana on havahduttu syystä pelottavaan tosiasiaan.

Mehiläiskanta on pienentynyt koko maailmassa.

Yhdysvalloissa pölyttäjien määrä on vähentynyt 30–40 prosenttia vuodesta 2006.

Euroopassa lasku on 25 prosentin luokkaa.

Monet hedelmät, vihannekset, siemenet, pähkinät ja öljykasvit ovat riippuvaisia hyönteispölytyksestä.

Siksi pölyttäjien väheneminen voi johtaa pienempiin satoihin. Se vähentää maatalouden tuottoa ja nostaa kuluttajahintoja.

Mutta mistä mehiläiskannan hiipuminen johtuu?

Siitä ei ole tarkkaa tietoa.

Taustalla ovat massiiviset maankäytön muutokset sekä mehiläisiä uhkaavat loiset.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa.

Viime vuosina yhdeksi syyksi on nostettu myös torjunta-aineiden käytön lisääntyminen.

Vaikka hyönteistorjunta-aineet on tehty nitistämään kasvituholaisia, vaikuttavat ne samalla myös mehiläisiin.

Euroopan komissio esittää käyttökiellon laajentamista

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi helmikuun 2018 lopussa tutkimusraportin, jonka mukaan neonikotinoidit-niminen torjunta-aine vaikuttaa pölyttäviin hyönteisiin haitallisesti.

Ainetta käytetään maailmanlaajuisesti maissin, soija, vehnän ja öljykasvien viljelyaloilla tuholaisten torjunnassa.

Raporttia varten EFSA arvioi yli 1 500 tutkimusta akateemisilta tiedeyhteisöiltä, jäsenmailta, mehiläishoitaja- ja viljelyjärjestöistä, yrityksistä sekä kansalaisjärjestöistä. Lisäksi se käytti raportissa vuonna 2013 valmistunutta riskiarviointia.

Tutkimuksen tulokset eivät olleet yllättäviä.

Neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin on väännetty kättä jo usean vuoden ajan.

Aineesta tehdyt tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Torjunta-aine asetettiin osittaisiin käyttökieltoon Euroopassa vuonna 2013, koska sen epäiltiin aiheuttavan haittaa mehiläisille ja pölyttäjille.

Käyttökielto koskee kukkivia kasveja, kuten rapsia ja rypsiä.

Vuoden 2017 loppupuolella Euroopan komissio esitti kiellon laajentamista kaikkiin kasveihin, lukuun ottamatta kasvihuonekäyttöä.

Komission järjestämä EU:n jäsenmaiden äänestys epäonnistui. Usea maa halusi odottaa EFSA:n raportin tuloksia.

Komissio siirsi jäsenmaiden äänestyksen neonikotinoideista keväälle 2018.

Miksi Suomi sallii kielletyn torjunta-aineen käytön?

Vaikka neonikotinoidit on asetettu käyttökieltoon, voivat EU:n jäsenmaat hakea poikkeuslupaa niiden käyttöön.

Poikkeuslupia myönnetään enintään 120 vuorokaudeksi, jos kasvintuhoojia ei voida muutoin torjua.

Jäsenmaista poikkeuslupia on myönnetty muun muassa Britannialle, Bulgarialle, Tanskalle, Saksalle, Romanialle, Virolle – ja Suomelle, jo neljättä vuotta peräkkäin.

Poikkeuslupa koskee Suomessa neonikotinoidi-tehoaineryhmän klotianiidia sisältävää Elado FS 480 -valmistetta sekä tiametoksaamia sisältävää Cruiser OSR-tuotetta.

Valmisteet on tarkoitettu torjumaan kirppatuhoja kevätöljykasveilla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan poikkeuslupa mahdollistaa kotimaisen öljykasviviljelyn, kasviöljyjen tuotannon ja valkuaisrehun saatavuuden Suomessa.

Suomessa suurin osa öljykasviviljelystä on kevätkylvöisiä lajeja. Ne ovat syyskylvöisiä kasveja herkempiä kirppatuhoille.

Siksi kevätkylvöisten öljykasvien viljely on Suomen olosuhteissa lähes mahdotonta ilman tehokasta torjunta-ainetta, perustelee Tukes.

”Ilman peittausta vain pieni osa siemenistä kehittyy taimiasteille.”

”Jaamme huolen vaikutuksista pölyttäjiin”

Poikkeuslupahakemuksen takana ovat Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK sekä Avena Nordic Grain Oy.

MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö.

Avena on puolestaan vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainekauppias sekä kasviöljyjen ja puristeiden valmistaja ja toimittaja.

Poikkeuslupakäyttö mahdollistaa torjunta-aineella peitattujen siementen käytön koko Suomessa.

Avena on yksi yrityksistä, joiden kautta maanviljelijät voivat ostaa öljykasvien kylvösiemeniä.

Vaikuttaako EFSA:n tutkimusraportti siihen, että yritys myy pölyttäjille haitallista ainetta?

”Jaamme tietysti huolen neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin ja pölyttäjiin”, sanoo Avenan asiantuntija Kati Lassi.

”Neonikotinoidit ovat silti välttämätön keino suojautua rypsi- ja rapsiviljelyssä kirpoilta, koska korvaavia valmisteita ei ole käytössä. Jos näitä peittausaineita ei olisi, tuholaisten aiheuttamat tuhot viljelyssä kasvaisivat.”

”Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa”

Kati Lassin mukaan torjunta-aineesta tehtyjen tutkimusten vertailua hankaloittavat erilaiset tutkimusasetelmat ja -olosuhteet.

Eri maat käyttävät torjunta-ainetta myös eri tavoin, sanoo Lassi.

”Peitattujen siementen kylvötavat vaihtelevat.”

Samaa mieltä on MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen.

”Torjunta-aineiden vaikutukset mehiläisiin ovat monimutkainen kysymys. Kemikaalien ohella mehiläisten hyvinvointiin vaikuttaa myös sääolosuhteet ja taudit.”

”Sitä paitsi, jos neonikotinoidit kiellettäisiin, Suomessa saattaisi loppua öljykasvien viljely.”

Onko öljykasvituotanto tärkeämpää kuin mehiläiset?

”Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa.”

”Sitä paitsi, jos öljykasvituotanto loppuisi, vähentyisi myös mehiläisten ravinto eli siitepöly.”

Korvaavaa tuotetta testataan parhaillaan

Mika Virtanen sanoo, että markkinoille on tulossa muutaman vuoden päästä korvaava tuote.

Valmiste on Bayer Crop Sciencen valmistama Buteo Start, jonka tehoaine on flupyradifuroni.

”Siihen asti on mentävä neonikotinoideilla.”

EFSA:n tutkimusraportissa arvioiduista neonikotinoidi-tehoaineista agrokemiayritys Bayer Crop Science valmistaa klotianidiinia ja imidaklopridia.

Sen sijaan tiametoksaania tuottaa Syngenta.

Kaikki kolme ainetta arvioitiin aiheuttavia pölyttäjille riskiä.

Bayer Crop Science on kiistänyt EFSA:n arviot torjunta-aineiden haitoista. Yrityksen tiedotteen mukaan EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, viranomaiset ovat tulleet erilaisiin päätelmiin kuin EFSA.

Myös Syngenta torjui EFSA:n raportin.

X