Kivikausi ja ruokavalio: Ruoka oli kivikaudella terveellisempää, vaikka esi-isämme kärsivät samanlaisista hammasongelmista kuin me
Millainen oli kivikautinen ruokavalio? Arkeologit ovat saaneet selville asioita kivikautisesta purkasta, johon on jäänyt dna:ta.
Pihkapallerot sisältävät jäämiä muinaisten ihmisten ruokavaliosta.
Mitä tarjoaisi ulkomaisille vieraille, jotka haluavat syödä suomalaista ruokaa? Miksipä ei metsäkaurista ja taimenta hasselpähkinärouheen kera? Tuore tutkimus osoittaa, että tällainen gourmet kuului Skandinavian varhaisten asuttajien ruokavalioon.
Kansainvälinen ryhmä arkeologeja on tutkinut jo vuosien ajan noin 10 000 vuotta vanhaa leiripaikkaa Orustin saarella Länsi-Ruotsissa.
Tutkijoiden onneksi ihmisillä oli tuolloin tapana pureskella pihkaa, ja näihin pihkapalleroihin tarttui DNA:ta heidän syömästään ruoasta. Nykyaikaisilla menetelmillä DNA:n avulla on mahdollista selvittää, minkä eläinten lihaa pihkapalleroista löytyi.
Kivikausi, parempi ruokavalio
Metsäkauriin, taimenen ja hasselpähkinän lisäksi pihkapalleroissa oli merkkejä sinisorsasta, ketusta, sudesta, tukkasotkasta, punarinnasta, turturikyyhkystä ja maljakotilosta. Kasvikunnasta lajitasolle voitiin määrittää meriajokas, metsäomena ja misteli.
Hampaiden koosta päätellen pihkapallon pureskelijat ovat olleet teini-ikäisiä.
Entä ovatko kettu ja susi kuuluneet näiden ihmisten ruokavalioon? Ei välttämättä. DNA on voinut kulkeutua pihkapalloihin, jos kyseisten eläinten turkkeja on käytetty asusteina.
Pihkapalloista voitiin lukea myös merkkejä hampaiden terveydestä. Yhdestä purkkapallosta nimittäin löytyi merkkejä bakteereista, jotka tänä päivänä yhdistetään parodontiittin, eli hampaiden sidekudosten sairauteen.
Se tarkoittaa, että esi-isämme kärsivät samanlaisista hammasongelmista kuin mekin, vaikka oli kivikausi ja söivät terveellisempää ravintoa.