”Tuntuu kuin lämpötila” – Miten se sääennusteisiin lasketaan? Näin meteorologi Lea Saukkonen uudisti laskukaavan Suomen ilmastoon kollegansa kanssa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Miten sääennusteiden tuntuu kuin -lämpötila lasketaan?
Sääennusteissa on alkanut yleistyä "lämpötila tuntuu kuin" -lukemat, joilla ilmaistaan tuulen, ilmankosteuden ja auringonsäteiden yhteisvaikutus lämpötilan kokemiseen. © iStock
Sääennusteiden "tuntuu kuin lämpötila" -kaavan suomalaisversion kehittivät Ilmatieteen laitoksen meteorologi Lea Saukkonen ja ICT asiantuntija Mika Heiskanen.

Maailmalla yleistynyt tapa kertoa sääennusteen lämpötilan yhteydessä se, miltä lämpötila tuntuu, rantautui myös Suomeen 2000-luvun alussa.

Tuulella, ilmankosteudella ja auringonsäteillä voi olla suurikin vaikutus siihen miltä tietty lämpötila todella tuntuu.

Tästä kertoakseen Ilmatieteen laitoksen työntekijät, ICT asiantuntija Mika Heiskanen ja meteorologi Lea Saukkonen kehittivät yhdessä Ilmatieteen laitoksen ennusteissa käytettävän ”lämpötila tuntuu kuin” -kaavan.

”Tuntuu kuin” -lämpötilan laskentakaavassa lämpötilaa korjataan pakkasen purevuuden, helteen tukaluuden ja auringonsäteilyn vaikutuksilla.

Tuntuu kuin lämpötilan kaavan takaa löytyy Lea Saukkonen ja Mika Heiskanen.

Takavuosien tv-meteorologi Lea Saukkonen työskentelee nykyään Ilmatieteenlaitoksella projektipäällikkönä. © PEKKA NIEMINEN

”Kehittämämme kaava on yhdistelmä useasta kaavasta ja asiasta. Kanadan ja Australian ilmatieteenlaitosten käyttämien kaavojen pohjalta lähdimme Mikan kanssa kehittämään Suomen olosuhteisiin sopivaa kaavaa”, Lea Saukkonen kertoo.

Lämpötilaennusteen katsotaan olevan onnistunut, jos se osuu plus miinus kahden asteen sisään toteutuneesta lämpötilasta.

”Tosin silloin kun lämpötila on nollan asteen tietämillä, yhdenkin asteen ero ennusteen ja toteutuneen lämpötilan välillä voi olla merkittävä tekijä”, Saukkonen toteaa.

Suomen olosuhteisiin kaavaa täytyi uudistaa

Helteen tukaluudelle ja pakkasen purevuudelle on kummallekin oma laskentatapa, jonka seurauksena lämpötilan ollessa nollan lähellä ”tuntuu kuin”- lämpötilaksi tuli kaavasta riippuen eri lämpötilalukema.

”Lähdimme Mikan kanssa pohtimaan, että miten saisimme Suomen sääolosuhteissa hyvin yleisen nollan tuntumassa olevan lämpötilan ”tuntuu kuin”-arvon täsmällisemmäksi.”

Kanadassa kehitettyä kaavaa Saukkonen ja Heiskanen muuttivat muun muassa niin, että kaavan vaikutus ei olisi liian voimakas heikolla tuulella. Uudistetussa kaavassa he huomioivat myös sen, että ilman lämpötilan noustessa ihmisen normaalin ruumiinlämmön tasolle, tuuli lakkaa viilentämästä ihoa, ja kuumemmilla lämpötiloilla tuuli alkaa voimistamaan kuumuuden tunnetta.

Suurin merkitys tuulella on lämpötilan kokemiseen pakkassäällä.

Kosteudella on suuri merkitys lämpötilan tuntumiseen

Ilmamassan lämpötila määrittää kuinka paljon siihen mahtuu vettä eli vesihöyryä, joka on läpinäkyvä kaasu. Ilman suhteellinen kosteus taas kertoo, mikä määrä vesihöyryä ilmamassassa on sen lämpötilan määrittämästä maksimimäärästä.

Kylmään ilmaan mahtuu huomattavasti vähemmän vettä kuin kuumaan ilmaan. Niinpä talvella tavanomainen ulkoilman suhteellinen kosteus on 70–90 prosenttia. Jos tämä sama ilma viedään lämmitettyyn sisätilaan, ilmamassan lämpötila kohoaa ja sen suhteellinen kosteus pienenee reippaasti alle 50 prosentin.

Kovilla pakkasilla sisäilman kosteus voi tipahtaa 20 prosentin tietämille.

”Kaikki jotka ovat kokeneet viiden asteen pakkasen Helsingissä ja Kajaanissa, tietävät kuinka erilaiselta se lämpötila noissa paikoissa tuntuu”, Lea Saukkonen toteaa.

Helsingissä on kostea meri-ilmasto ja Kajaanissa kuiva mannerilmasto. Kostea kylmä tuntuu epämiellyttävemmältä kuin kuiva kylmä.

Korkeissa ilman lämpötiloissa kastepistelämpötila kuvaa paremmin sään tukaluutta kuin suhteellinen kosteus. Kun kastepistelämpötila kohoaa 20 asteeseen, sää alkaa tuntua jo todella tukalalta.

”Tällöin ulos mennessä tuntuu kuin saisi märän rätin kasvoilleen.”

Kastepistelämpötila on se lämpötila johon ilmamassan lämpötilan pitää laskea, jotta siinä oleva vesihöyry alkaa tiivistyä vesipisaroiksi.

”Jossain vaiheessa joku Ilmatieteen laitoksella sanoi, että eikö auringon säteily pitäisi ottaa mukaan. Lisäsimme sitten kaavaan sääennusteen mukaisen maahan saapuvan auringon lyhyen säteilyn.”

Käytännössä aurinkoisina kesäpäivinä auringon säteilyn vaikutus voi olla muutaman asteen plussan puolella.

Kaikkien edellä mainitut asiat huomioon ottaen Lea Saukkonen ja Mika Heiskanen päätyivät nyt jo vuosia käytössä olleeseen kaavaan lämpötilan tuntumisesta.

Tuntuu kuin läämpötilan Suomessa käyettävä laskukaava.

”Tuntuu kuin” -lämpötilan laskukaavan Suomessa käytetyssä versiossa on muokattu Kanadan ja Australian ilmatieteenlaitoksien kaavoja Suomen oloihin sopiviksi. © Ilmatieteenlaitos

Lue myös: Lapsuuden ystävät Lea Saukkonen ja Pia Viitikko: ”Tosiystävyys ei katoa, vaikka emme kuulisi toisistamme vuoteen”

X