Ruotsin perhepolitiikka ei tuottanut toivottua tulosta – Ennenaikaiset syntymät lisääntyivät 26 prosenttia: ”Äidin keho ei ollut biologisesti valmis”
Voiko perhepolitiikalla vaikuttaa syntyvyyteen? Tuore tutkimus Ruotsista osoittaa, että kyllä voi, mutta tulos ei ollut sitä, mitä perhepolitiikalta toivottiin.
Perhepolitiikka voi vaikuttaa syntyvyyteen, mutta ei toivotulla tavalla. Vanhempainvapaaseen tehty muutos johti Ruotsissa ennenaikaisten synnytysten huomattavaan lisääntymiseen.
Ruotsissa vanhempi, joka jää kotiin hoitamaan lasta, voi saada noin 80 prosenttia lapsen syntymää edeltävästä palkastaan. Tämä tuotti kuitenkin ongelman toisen lapsen kohdalla.
Jos vanhempi ei ehtinyt palata työelämään ennen toisen lapsen syntymää, hänellä ei ollut palkkatuloja ja hänen tukensa jäi hyvin vähäiseksi. Siksi vanhempainvapaisiin tehtiin vuonna 1980 muutos, jossa ongelma huomioitiin. Jos lapset syntyivät 24 kuukauden välillä toisistaan, tuki pysyi samana myös toisen lapsen kohdalla.
Perhepolitiikka kannusti tekemään biologisesti raskaan valinnan
Tukholman yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että muutoksella oli selvä vaikutus toisen lapsen syntymän ajoitukseen. Perheet, joissa haaveiltiin toisesta lapsesta, koettivat saada lapsen heti ensimmäisen perään, jotta vanhempainvapaan tuki ei pienenisi.
Sen seurauksena ennenaikaiset syntymät lisääntyivät, ilmeisesti siksi, että äidin keho ei ollut biologisesti valmis toiseen raskauteen niin pian.
Ennenaikaiset syntymät lisääntyivät 26 prosenttia vuosina 1980–1986, jolloin ”bonus” oli voimassa. Kun bonuksen aikajana vuonna 1986 muutettiin 24 kuukaudesta 30 kuukauteen, ennenaikaiset synnytyksetkin vähenivät.