Suomessa on syntynyt tänä vuonna vähiten lapsia koko mittaushistorian aikana – Pelottaako synnytys?

Suomalaisia syntyy vähemmän kuin koskaan. Synnyttämistä pelkääville löytyy paljon apua, kätilö sanoo.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Synnyttäjien etukäteen saama ohjaus on tärkeää, silllä se auttaa perheitä myös vauvan hoidossa, sanoo yli 20 vuotta kätilönä työskennellyt Veera Karhu.

Suomalaisia syntyy vähemmän kuin koskaan. Synnyttämistä pelkääville löytyy paljon apua, kätilö sanoo.
Teksti: Miina Leppänen

Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa alhaisin määrä lapsia koko mittaushistorian aikana. Ennakkotilaston mukaan vauvoja syntyi vain 22 180. Vuonna 2021 koettu syntyvyyden nousu, jota myös ”koronabuumiksi” kutsuttiin, jäi ohimeneväksi ilmiöksi.

Miksi suomalaisia syntyy vähän, ja liittyykö asia jotenkin synnytystapahtumaan?

”En usko. Suomessa on korkea kätilö- ja gynekologinen osaaminen ja pystytään pitkään kulkemaan synnyttäjän­ toiveiden ja ajatusten mukaan”, sanoo kätilö Veera Karhu Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Hän on toiminut kätilönä parikymmentä vuotta.

Maailma on muuttunut, eikä perheellä välttämättä ole etäisyyksien takia isovanhempien tai suvun tukiverkostoja.

”Se voi olla käsijarru, ettei lähdetä niin herkästi hankkimaan lapsia, kun hiljainen tieto liikkuu hitaammin. Koen, että ihmiset kaipaavat tosi paljon ohjausta ja neuvontaa vauvan hoidossa”, Karhu sanoo.

Pelkoihin on tarjolla apua

Tukea tarvitaan myös etukäteen, jos synnytys pelottaa

”Kunnolliset valmennukset ovat tärkeitä, jotta synnyttäjät tuntisivat kätilön etukäteen. Pienissä yksiköissä edelleen kädestä pitäen ohjataan tulevia synnyttäjiä.”

Tämä auttaa sellaisia harkitsijoita, jotka miettivät, uskaltaako saada lapsia.

Ennen vanhaan lapsi synnytettiin suljettujen ovien takana. Nykyajan ihmisillä on helposti saatavilla paljon tietoa, jota on osattava suodattaa. Synnyttäjät osaavat toivoa ja vaatia oikea-aikaista tietoa omaan tilanteeseensa.

Pelkoihin auttavat oh­jaus, raskausaikana kanssakulkeminen ja se, että kätilöt tulevat tutuksi hyvissä ajoin.

”Näitä asioita voidaan hoitaa synnytyspelkopoliklinikalla jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tai miettii raskautta. Meillä on upeita palveluja.”

Suomalaiset osaavat synnyttää, mutta lapsia syntyy vähän. ”Ihmiset saisivat laskea rimaa ja ottaa rennomman otteen. Kaikessa ei tarvitse olla heti valmis, vaan täällä ohjataan ja neuvotaan”, kätilö Veera Karhu sanoo. © Janica Grönroos

Suomalaiset osaavat synnyttää, mutta lapsia syntyy vähän. ”Ihmiset saisivat laskea rimaa ja ottaa rennomman otteen. Kaikessa ei tarvitse olla heti valmis, vaan täällä ohjataan ja neuvotaan”, kätilö Veera Karhu sanoo. © Janica Grönroos

Synnytyssuunnitelmia on monia

Vaatimustaso on noussut myös synnyttäjillä itseä kohtaan.

”Ihmiset saisivat laskea rimaa ja ottaa rennomman otteen. Kaikessa ei tarvitse olla heti valmis, vaan täällä ohjataan ja neuvotaan.”

Asenne on muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomalaiset synnyttävät silti Karhun mukaan hyvin.

”He tulevat avoimin mielin. Toki on suunnitelmaa ja toivetta synnytyksen kulusta.”

Uudelleensynnyttäjät menevät usein vanhalla, hyväksi havaitulla kaavalla, jos edellinen synnytys on ollut hyvä kokemus.

Ensisynnyttäjät saattavat miettiä eri menetelmien kokeilua. Osalla on valmis suunnitelma tapahtumista, ja toiset eivät ole juurikaan valmistautuneet.

”Toisilla on tarkat suunnitelmat ja ajatukset siitä, miten synnytys tulisi kulkemaan. On hyvä, että on toiveita ja pohdintoja, mutta on hyvä tunnistaa se lähtökohta, että kaikki menisi lääketieteellisesti hyvin, joten joskus voidaan joutua toimimaan toisella tavalla kuin synnyttäjän suunnitelma on.”

Synnytysväkivalta pitää ottaa vakavasti

Vanhemmat ymmärtävät Veera Karhun mukaan, että tilanteet muuttuvat ja joudutaan tekemään muutoksia, jos tulee huoli äidin tai vauvan kunnosta.

Toisinaan äiti tuntee kokeneensa väkivaltaa synnytyksessä.

”Koen suurta harmitusta, että jollekulle on tullut sellainen kokemus. Asia pitää ottaa vakavasti ja käsitellä. Toivoisin, että nämä ihmiset hakeutuisivat keskustelemaan, miksi ja mistä kokemus kumpuaa, mitä olisi voitu miettiä toisin. Asia pitäisi purkaa, ja kaikki osapuolet saisivat pois sydämeltään sitä asiaa.”

Jokainen synnytys käydään kätilön kanssa läpi jo sairaalassa, joten siinä tai sitten myöhemmin on mahdollista ottaa puheeksi mietityttävät asiat.

Lue myös: Miksi syntyvyys romahti 2010-luvun Suomessa? – Ahvenanmaalta löytyi avain mysteeriin, kertoo vauvakatoa tutkinut Heikki Hiilamo

Aikaa kohtaamisille

Veera Karhun uran alkuaikoina isät alkoivat jäädä perhehuoneisiin ja koko perheen huomioimisesta tuli kokonaisvaltaisempaa.

”Ei ollut enää vain naisten asia hoitaa vauvaa. Nykyään molemmille vanhemmille neuvotaan kylvetykset, ­syöttämiset ja muu vauvan hoito.”

Vauvan synnyttyä kysytään, haluavatko vanhemmat kerrata vauvanhoitoasioita, joten uudelleensynnyttäjä kohdataan aina yksilöllisesti.

Keskustelua käydään yhdessä perheiden kanssa.

Karhun mukaan suomalainen synnytyskulttuuri on avointa ja vuorovaikutuksellista, ja siinä pyritään huomioimaan erilaisia lähtökohtia ja näkökulmia.

Eroja kohtaamisessa on erilaisten yksiköiden välillä.

”Pienissä yksiköissä pystytään pysähtymään perheiden äärelle. Isoissa kaupungeissa synnytysmäärät tuovat haasteensa.”

Nykyään saa vapaasti valita sairaalan, jossa synnyttää. Kaikkialla paino pitäisi olla hyvässä ohjauksessa.

”Kun vanhemmat on alun perin ohjattu hyvin, se tuo helpotusta kotiinlähtöön, kun vanhemmat tietävät, mitä ­tekevät.”

X