Ryhdy pyöriäisvahdiksi – Uhanalaisesta Itämeren hammasvalaasta kerätään taas näköhavaintoja
Äärimmäisen uhanalaisesta Itämeren pienestä hammasvalaasta kerätään taas näköhavaintoja.
Itämeren pyöriäinen on yksi maailman pienimmistä hammasvalaista. Se kasvaa noin puolentoista metrin mittaiseksi ja painoa täysikasvuiselle pyöriäiselle kertyy noin 50 kg.
Itämeren pyöriäinen on geneettisten selvitysten mukaan oma kantansa, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Arviot lisääntyvästä pyöriäiskannasta sijoittuvat noin 500 yksilön tietämille.
Suomessa pyöriäisestä on tehty akustisilla seurantalaitteilla vuosina 2011–2014 neljätoista varmistettua havaintoa. Kansalaishavaintoja pyöriäisestä on pyydetty vuodesta 2001 alkaen. Viime vuoteen mennessä Suomen merialueilla niitä oli tehty 63 eri 113 yksilöstä. Nyt kansalaishavaintoja pyydetään lisää.
”Havaintotieto tuo arvokkaan lisän pyöriäistutkimukselle ja -suojelulle”, toteaa Maailman luonnonsäätiö WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Satunnaiset vaeltajat
Itämeren pyöriäiskanta oli vielä 1940-luvun alussa elinvoimainen. Ankarat jäätalvet, metsästys ja lisääntyneen kalastuksen myötä sivusaaliiksi joutuminen kutistivat kannan nykyiselle tasolleen.
Tänä päivänä pyöriäistä uhkaavat kalastuksen lisäksi ympäristömyrkyt, meriliikenne ja merialueille sijoittuvat rakennushankkeet.
”Pyöriäiset käyttävät äänimaailmaa suunnistamiseen, saalistukseen ja keskinäiseen kommunikaation. Vedenalaisella melulla on negatiivinen vaikutus pyöriäisen lisäksi muihinkin merinisäkkäisiin”, Ryan kertoo.
Suomessa pyöriäinen on luokiteltu jo hävinneeksi lajiksi.
”Pyöriäisen ei katsota enää lisääntyvän meidän vesillämme. Suomen vesialueilta tehdyt havainnot ovat todennäköisesti tänne vaeltaneista yksilöistä.”
Kohtaamisia Gotlannissa
Itämeren pyöriäisnaaraat tulevat sukukypsiksi 3–4 vuoden iässä ja koiraat muutamaa vuotta vanhempina. Pyöriäiset parittelevat kesä-elokuussa ja poikaset syntyvät seuraavana kesänä.
Pyöriäiset elävät yksittäin tai ryhmissä, joiden koko vaihtelee vuodenajan ja kulkureitin mukaan.
”Pyöriäiset saattavat talven aikana vetäytyä etelämmäs, jos jääolosuhteet niin vaativat, mutta jäiden lähtiessä ne palaavat ravinnon perässä takaisin”, Ryan kertoo.
”Kesäisin pyöriäiset hakeutuvat lisääntymisalueilleen. Kenties Suomea lähin pyöriäisten lisääntymisalue on Gotlannin saaren eteläpuolen avomerimatalikoilla. Meidän vesialueiltamme eniten akustisia havaintoja on saatu talvisin Ahvenanmaan ja Saaristomeren avomerialueelta.”
Pikkuvalaiden puolesta
Suomi on allekirjoittanut ASCOBANS- eli Itä- ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimuksen ja myös EU:n luontodirektiivi velvoittaa Suomea seuraamaan, raportoimaan ja keräämään tietoa pyöriäisistä.
Kerättävien näkö- ja akustisten havaintojen perusteella pyritään kartoittamaan, millä alueilla pyöriäiset liikkuvat minäkin vuodenaikana.
”Kun esiintymis- ja lisääntymisalueet ovat tiedossa, niin voidaan suunnitella, miten mahdollista tai tarpeellista kyseisillä alueilla on rajoittaa pyöriäisiä häiritsevää toimintaa.”
Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen voi muuttaa Itämeren jääolosuhteita pyöriäiselle sopivammaksi.
”Toisaalta ei kuitenkaan tiedetä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren rehevöitymisen ja siten kalakantoihin ja pyöriäisen saaliseläimiin.”
Jaa juttu Facebookissa
Jaa juttu Twitterissä
Tilaa Seura
Tiesitkö?
Itämeren pyöriäinen elää kylmissä merissä pohjoisella pallonpuoliskolla. Sitä tavataan niillä merialueilla, joiden keskilämpötila on alle 15 astetta. Pyöriäinen viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla.
Pyöriäisen paras tuntomerkki on matala, kolmiomainen selkäevä. Pää on pieni ja pyöreähkö, ilman otsakulmaa ja terävää nokkaa. Hylkeistä pyöriäisen erottaa paitsi selkäevä myös niiden pyörähtävä liike veden pinnalla.
Pyöriäinen on muihin valaslajeihin verrattuna hidas uimari. Sen keskivauhti on vain noin seitsemän kilometriä tunnissa. Pyöriäinen käyttää kaikuluotausta saalistaessaan ja kommunikoidessaan.