Kun ikirouta sulaa Siperiassa, jokivarret murenevat ja eroosio kiihtyy entisestään
Kun ikirouta hellittää otetta arktisesta maaperästä, maata huuhtoutuu meren ja järvien aaltoihin sekä jokien virtauksen mukana. Tuore tutkimus Siperiassa virtaavan Lena-joen varrelta osoittaa, miten merkittävästi jokipenkkojen eroosio on kiihtynyt viime vuosina.
Maaperä jäätyi Siperiassa viime jääkauden aikana.
Saksalaisen Alfred Wegener -instutuutin tutkijat saivat osviittaa eroosion nopeudesta tutkimalla Siperiassa Lenan jokisuistossa sijaitsevaa Sobo-Sise -jyrkännettä. Se on noin 1,5 kilometriä pitkä ja 27 metriä korkea jyrkänne, jonka kyljissä erottuu jäätä keskellä kesääkin. Maaperä jäätyi viime jääkauden aikana eikä ikirouta ole siitä sen jälkeen sulanut koskaan.
Ikirouta sulaa ja eroosio valtaa alaa
Tutkijat vertailivat alueesta otettuja satelliittikuvia vuosien 1965-2018 välillä ja havaitsivat, miten eroosio on vähä vähältä veistänyt jyrkänteestä maata pois. 1960-luvulla eroosio oli vielä maltillista; jyrkänteestä hupeni 1,7 kilometrin matkalla keskimäärin viisi metriä vuodessa.
Viime vuosina hupeneminen on kuitenkin ollut huomattavan nopeaa, pelkästään vuosina 2015-2018 peräti 16 metriä. Kokonaisuudessaan jokipenkan leveydestä on kadonnut vuosien 1965-2018 välillä paikoin 328, paikoin jopa 679 metriä. Jos jollain on eläviä muistikuvia siitä, miltä jyrkänne näytti 1960-luvulla, se näyttää tänä päivänä toisenlaiselta.
Eroosion kiihtyminen huolestuttaa
Jokivarsien eroosio on luonnollinen prosessi, mutta sen kiihtyminen viime vuosina on huolestuttavaa. Tutkijoiden mukaan syynä on todennäköisimmin lämpimien kausien pitkittyminen alueella.
Tutkijat ottivat jyrkänteen seinämästä myös näytteitä määrittääkseen kuinka paljon veteen huuhtoutuu hiiltä ja typpeä murtuvan maan mukana. Vaikka 88 prosenttia Sobo-Sisen jyrkänteen ikiroudasta on jäätä, sen seassa on yllättävän paljon muinaista sammalta ja heinäkasveja, jotka ovat hiilen ja typen lähteitä.
Mitä ikirouta oikein sisältää?
Näytteiden analysointi osoitti, että kuutiometrissä ikiroutaa oli noin 26 kiloa hiiltä ja kaksi kiloa typpeä. Tämä tarkoittaa, että vuosien 1965-2018 välisenä aikana jyrkänteestä on huuhtoutunut jokeen 15 000 tonnia hiiltä ja tuhat tonnia typpeä.
Hiili ja typpi ovat tärkeitä ravinteita, joten niiden lisäyksellä voi olla vaikutusta alueen ekosysteemeihin. Hiili hajoaa hiilidioksidiksi, joka vapautuu ilmakehään.
Sobo-Sisen jyrkänne on pieni alue, jossa eroosio on harvinaisen nopeaa ja näkyvää. Missä laajuudessa vastavaa eroosiota tapahtuu muualla arktisella alueella on vielä pitkälti tutkimaton kysymys.
Päätutkija Matthias Fuchsin mukaan huolestuttavaa asiassa on se, että eroosio on kiihtynyt viime vuosina ja siksi ilmiön laajuutta kannattaisi selvittää.
Patrick ”Pata” Degermanilla on kesämökki Grönlannissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös mökkimaisemissa. © PATRICK DEGERMANIN KOTIALBUMI