Näin tikat tunnistaa rummutuksesta – ”Laji on runsastunut Suomessa ja levittäytymässä kohti pohjoista”

Tikat elävät vuoden ympäri samoilla seuduilla ja puolustavat talvisinkin reviiriä varmistaakseen ravintonsa ankarimman vuodenajan yli.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomessa on kuusi tikka-lajia. Tikat rummuttavat eri tavoin. Palokärki rummuttaa voimakkaasti ja harvaan, rummutus kestää 1,75-3 sekuntia.

Tikat elävät vuoden ympäri samoilla seuduilla ja puolustavat talvisinkin reviiriä varmistaakseen ravintonsa ankarimman vuodenajan yli.
Teksti: Jere Malinen

Kun asuu metsän keskellä, korva juurtuu metsän ääniin. Muutama vuosi sitten kotikulmieni keväiseen äänimaisemaan ilmaantui ennen kuulumaton ”kikitys”. Alakuloinen vihellyssarja muistutti hieman palokärjen lentoääntä.

Päätin ryhtyä ratkomaan laulajaa tikkojen joukosta. Lyhyen nettietsiskelyn jälkeen äänen omistajaksi paljastui kuitenkin harmaapäätikka.

”Laji on runsastunut Suomessa viime vuosina. Se on levittäytymässä hiljalleen Etelä-Suomesta kohti pohjoista”, intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo.

Hänen mukaansa tikoillamme menee muutenkin hyvin.

”Suojelutyön myötä valkoselkätikkakin on toipumassa sukupuuton partaalta, mitä se oli vuosituhannen vaihteessa.”

Vähemmän lintuja harrastaneiden kuulee sekoittavan talvisin lintulaudoilla yleisesti vierailevan harmaapäätikan usein vihertikkaan. Onhan harmaapääkin yleisväritykseltään vihertävä.

Todellisuudessa etelämpänä asustava vihertikka on Suomessa suurharvinaisuus. Harmaapäätikka ei pääse aina valokiilaan myöskään äänensä ansiosta, sillä toisin kuin monet muut tikat, se on äänessä harvoin.

Elinpiirin julistus

Valtaosalla maailman linnuista laulu on ainoastaan koiraan kontolla. Tikoilla tilanne on toinen. Poikkeuksellisesti sekä koiras että naaras rummuttavat.

Tikat elävät vuoden ympäri samoilla seuduilla ja puolustavat talvisinkin reviiriä varmistaakseen ravinnonsaantinsa ankarimman vuodenajan yli. Siksi myös naaraiden on rummutettava julistaakseen reviirinsä asutuksi.

Kilometrien kantama

Sähköpylvään peltisuojusta takova tikka on tuttu näky. Sydänmailla sähköpylväät ovat harvemmassa, joten tikat ovat tyytyneet päristelemään perinteisiä keloja ja kuivia oksia jo vuosituhansia.

Reviirin omistusoikeuden ilmoitus ja vastakkaisen sukupuolen houkuttelu onnistuvat niinkin, vaikka peltilaatikoissa onkin hyvä kaikupohja.

Asutulla tikkareviirillä on useita rummutusalustoja, jotta ”laululla” saisi katettua koko elinpiirin alueen. Esimerkiksi pikkutikan vaimea, harvaiskuinen nakutus kuuluu hyvissäkin olosuhteissa vain muutaman sadan metrin päähän.

Vastaavasti mahtikelon löytänyt tikkojen jättiläinen, palokärki, takoo siihen tahtiin, että raikuva pitkäkestoinen rummutus voi kuulua jopa neljän kilometrin päähän.

Tikoille rummutus on laulun ohella leipää. Vasemman kuvan reikäpuussa palokärki on ollut hevosmuurahaisjahdissa. © Jere Malinen

Tikoille rummutus on laulun ohella leipää. Vasemman kuvan reikäpuussa palokärki on ollut hevosmuurahaisjahdissa. © Jere Malinen

Huhtikuun hurmos

Vaikka kevät antaa vielä odottaa, lintujen ystävän ”kevät” on jo alkanut. Etevimmät pöllöt ovat aloittaneet lemmenlurituksensa jo tammi-helmikuussa. Helmi-maaliskuu on kuitenkin pöllöjenkin soitantokauden parasta aikaa.

Seuraavana lentävät estradille tikat. Helmikuussa hapuillaan, maaliskuussa soittimet on jo viritetty, kunnes koittaa huhtikuu. Silloin eletään tikkojen rummutuksesta kiinnostuneiden kulta-aikaa.

Kaikki maassamme säännöllisesti pesivät kuusi tikkalajia ovat vuoden neljännellä kuukaudella äänessä. Joskin käpytikan ja palokärjen päristykset alkavat Etelä-Suomessa pikku hiljaa hiipua. Sen sijaan tikoistamme pienin, pikkutikka, vasta hiljalleen valmistautuu kevään sesonkiin.

Suomessa pesiviin tikkalintuihin kuuluu myös käenpiika. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa. Käenpiika ei rummuta, vaan sen laulu on inttävää kimitystä.

Siinä se muistuttaa harmaapäätikkaa, joka myös luottaa perinteiseen soidinlauluun.

Lue myös: G-voimat paukkuu, kun tikka rummuttaa reviiristään tai kovertaa nokallaan pesäkoloa – Onko tikalle kehittynyt aivovaurio?

tikka, Kehittyykö tikalle aivovaurio, kun se hakkaa puuta?

Kehittyykö tikalle aivovaurio, kun se hakkaa puuta? © mvphotos © mvphotos

X