Ylväs merikotka on jälleen elinvoimainen – Poikasia syntyi ennätysmäärä!

Jaa kaverilleTilaa Seura
Merikotka syö pääasiallisesti kalaa, mutta se saalistaa piisameja, minkkejä ja lintuja.
Merikotka syö ensisijaisesti kalaa, mutta se saalistaa myös piisameja, minkkejä ja muita lintuja. © iStock
Suomen merikotkakanta on kasvanut niin paljon, ettei sitä luokitella enää uhanalaiseksi. Poikasia syntyi tänä vuonna yli 550.

Tarkkaa poikasmäärää on mahdotonta laskea, mutta syntyneitä poikasia löydettiin tänä vuonna lähes 558.

Edellinen poikasennätys on vuodelta 2017, jolloin työryhmä laski 502 poikasta.

WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokin mukaan pesivien parien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut viime vuosina, vaan ennätyksellinen poikasmäärä johtuu hyvistä pesimäolosuhteista.

Merikotka on levittäytynyt sisämaahan

Rannikkoalueilla ja saaristossa kannan kasvu on pysähtynyt. Merikotka on kuitenkin ottanut suunnakseen myös sisämaan.

Muun muassa Pirkanmaalla pesi muutama vuosi sitten onnistuneesti kaksi merikotkaa.

Suomenlahdella ja Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa paljastuu edelleen vuosittain joitakin uusia pesimäpaikkoja.

Merikotkakannan kasvua on toivottu jo pitkään. Laji rauhoitettiin 1920-luvulla, mutta pesien ja aikuisten lintujen vainoaminen jatkui vielä 1950-luvulla.

Maakotkat ja sittemmin Lappiin levinnyt merikotka aiheuttavat edelleen vahinkoja muun muassa poronhoitoalueilla. Tehokkaina metsästäjinä kotkat hävittävät niin pienpetoja kuin poronvasojakin.

Maakotkan aiheuttamista vahingoista maksetaan petokorvauksia, mutta merikotkan ei.

Kotkien lisääntymiskykyä heikentää ravinnon kautta kulkeutuva lyijy

60-luvulla havaittiin, että lintujen lisääntymiskykyyn vaikuttavat myös ympäristömyrkyt. Vuonna 1975 poikasia syntyi vain neljä.

”Lyijy kerääntyy ravintoketjun huipulla oleviin merikotkiin niiden saalistamista vesilinnuista, joihin on jäänyt metsästyksen tuloksena hauleja. Toiset vesilinnut myös syövät hauleja vedenpohjasta”, Heikki Lokki kertoo.

Työryhmä merikotkan pelastamiseksi perustettiin vuonna 1972. Työryhmän asiantuntijat ja innokkaat lintuharrastajat ovat tehneet valistustyötä ja suojelleet pesäpaikkoja yhdessä maanomistajien ja viranomaisten kanssa.

Erityisen tärkeäksi toimenpiteeksi osoittautui talviruokinnan aloittaminen, jonka avulla kotkat saivat myrkytöntä ravintoa.

Talviruokinta lopetettiin vasta 20 vuotta sitten, vaikka poikasten määrä lähti selvään kasvuun jo 80-luvulla.

Merikotkakantaa seuraamalla saadaan arvokasta tietoa ympäristön ja Itämeren tilasta

Nyt vuosikymmenten työ on tuottanut tulosta ja merikotka on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi.

Vastuu merikotkakannan seurantaan ja suojeluun liittyvästä kenttätyöstä siirtyy WWF:ltä Sääksisäätiölle.

Säätiön hallituksessa on jo nykyisellään merikotkatyöryhmän edustaja, mutta kokoonpanoa ollaan aikeissa täydentää. Metsähallitus vastaa merikotkainventoinnista Lapissa.

”Vaikka WWF:n työ on nyt tehty, merikotkakannan seurantaa on tärkeä jatkaa. Kannan kehitystä ja merikotkan pesimämenestystä seuraamalla saadaan viranomaisten käyttöön todella arvokasta tietoa ympäristön ja Itämeren tilasta”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.

X