Sisäministeriön Päivi Nerg lipsautti legendaa Ruotsin no go -alueista
Kansliapäällikkö sanoo, että hän ei levittänyt väärää tietoa tarkoitushakuisesti.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on varoitellut Suomea Ruotsin kohtalosta. Viime lauantaina Tikkakosken ilmasotakoululla puhunut Nerg oli turvallisuuteen liittyvistä huolistaan kertoessaan viitannut tarinaan niin sanotuista no go -alueista.
– Suomeen ei saa päästä samanlaista tilannetta kuin Ruotsissa, jossa on jo paikkakuntia, joihin viranomaiset eivät uskalla mennä lainkaan, Nerg lausui Isän pikajunan saaman vinkin mukaan.
Väitetyt Ruotsin no go -alueet on omaksuttu kansainvälisesti osaksi muukalaisvastaista viestintää esimerkkinä maahanmuuton seurauksista. Sitkeästi leviävän tarinan mukaan Ruotsiin on maahanmuuton seurauksena syntynyt rikollisten hallitsemia alueita, jonne poliisi ei joko uskalla tai halua mennä.
Nergin varoitus herätti ainakin joissakin kuulijoissa kummastusta, sillä Ruotsin viranomaiset ovat toistuvasti kiistäneet, että maassa olisi lainkaan no go -alueita. Esimerkiksi Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radion helmikuussa julkaisemassa englanninkielisessä jutussa Tukholman lähistöllä sijaitsevan Botkyrkan poliisipäällikkö Erik Åkerlund kumosi tarinat. Åkerlundin näkökulmasta osuvampaa olisi puhua ”go go -alueista”, paikoista, joihin poliisi kiinnittää erityistä huomiota läsnäolollaan.
Päivi Nerg ei kiistä puhuneensa Tikkakoskella järjestetyssä vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustilaisuussa alueista, joille viranomaiset eivät voi mennä. Isän pikajunan sähköpostitse tavoittama Nerg kuitenkin korostaa, että hän ei tarkoitushakuisesti levittänyt väärää tietoa. Nergin näkemyksistä lisää myöhemmin tässä kirjoituksessa.
Puolassa kerrotaan sharia-laista, Suomessa maahanmuuttajien uhasta
Tarinat no go -alueista ovat osa Ruotsia koskevia väitteitä, joilla maa pyritään esittämään esimerkkinä epäonnistuneesta valtiosta. Väitteitä käytetään hyväksi erityisesti muukalaisvihamielisessä propagandassa, jolla eri puolilla maailmaa tavoitellaan usein sisäpoliittisia päämääriä.
Esimerkiksi Puolaa johtavan, kansallismieliseksi kutsutun Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński esitti maan parlamentin istunnossa tarinasta version, jonka mukaan Ruotsissa olisi 54 aluetta, joita hallitaan islamilaisella sharia-lailla ja että maan viranomaiset eivät pysty tekemään asialle mitään. Suomessa kertomuksesta oman sovituksensa esitti perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Hänen versiossaan Ruotsissa on 15 no go -aluetta, joille menemistä ei suositella, koska siellä on paljon maahanmuuttajia.
Kumpikaan esimerkkikertomuksista ei ole totta. Ruotsi on tunnistanut maasta liikkuvien perättömien tietojen ilmiön ja antanut suurlähetystöilleen ohjeita, kuinka toimia disinfomaatioksi kutsutun viestinnän kanssa. Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksellisesti väärää tai vääristeltyä tietoa.
Päivi Nergin puheet Ruotsin no go -alueista osuvat mielenkiintoiseen ajankohtaan, sillä vain päivä puheiden jälkeen sisäministeriön kansainvälisten ja EU-asioiden vastuualueen esimies Kalle Kekomäki esitti Twitterissä oman huolensa Suomessa levitettävästä disinformaatiosta. Kekomäen mukaan se tosin koskee hallituksen pakolaispolitiikkaa.
Suomessa menossa käsittämätön #disinformaatio-kampanja, joka imee mukaansa hyväntahtoisia ihmisiä hallituksen #pakolaispolitiikka vastaan.
— Kalle Kekomäki (@kekomaki) April 23, 2017
Tämä tapahtui siis vain vuorokausi sen jälkeen, kun samaisen sisäministeriön ylin virkamies oli kertonut tarinaa, jonka naapurimaa Ruotsi on luokitellut osaksi maasta leviteltävää disinformaatiota. Seuraavana päivänä Kekomäki pahoitteli sanavalintojaan ja totesi, että ”viranomaisten on pystyttävä entistä paremmin tuottamaan faktaa keskustelun tueksi”.
Ne ovat viisaita sanoja mietittäväksi myös sisäministeriössä. Varomaton viranhaltija saattaa päätyä auktoriteetiksi, jota käytetään propagandan vahvistajana.
Nerg: En levittänyt tarkoitushakuisesti väärää tietoa
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei kiistä tietoja, joiden mukaan hän olisi puhunut Ruotsissa olevan alueita, joihin viranomaiset eivät voi mennä.
– En pysty muistamaan, mitkä tarkalleen ovat olleet alustukseni sanamuodot, kun puhuin segregaatioilmiöstä. Jos joku on asian nauhoittanut, en voi kiistää. Mutta sen voin kiistää, että tarkoitushakuisesti levittäisin väärää tietoa.
Nerg sanoo, että hän on puheessaan tarkoittanut alueita, joissa viranomaiset toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla.
– Kyse on siis siitä, että naapurimaassamme on tiettyjä asuma-alueita, joihin sikäläinen turvallisuusviranomainen joutuu esimerkiksi rikostilanteessa menemään erilaisella taktiikalla ja väellä kuin muille alueille Ruotsissa. Tottakai sinne mennään, mutta eri taktiikalla. Tieto perustuu turvallisuusviranomaisten keskinäiseen tiedonvaihtoon. Tiedot eivät ole julkisia.
Nergin täsmennys vastaa kuitenkin sitä, mitä Ruotsin viranomaiset ovat asiasta julkisestikin sanoneet. Itse asiassa tarina no go -alueista sai alkunsa, kun maan poliisi oli kertonut lokakuussa 2014 julkaisemassaan raportissa ”haavoittuviksi alueiksi” mainituista paikoista, joissa poliisi ei aina pysty toimimaan tavallisilla keinoilla.
Luonnehdinta no go -alueista syntyi pian raportin julkaisemisen jälkeen Svenska Dagbladet -lehden kolumnissa tehdystä tulkinnasta, joka on sittemmin lähtenyt elämään omaa elämäänsä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja valeuutisissa ympäri maailman.
Tarinat tarttuvat ja syntyvät ja elävät aina uudestaan
Ruotsin no go -alueet ovat oivallinen esimerkki vääristä ja vääristellyistä tiedoista, joihin erityisesti muukalaisvihamielinen propaganda paljolti perustuu. Tietoja pyritään toistuvasti oikaisemaan, mutta aina ne vain putkahtavat jostakin uudestaan esiin ja lähtevät leviämään. Ennen pitkää käy niin, että tiedot omaksutaan osaksi todellisuutta siten, ettei niistä puhuva edes välttämättä huomaa suoltavansa palturia.
Hieman samasta on kyse tappajasomalien tapauksessa, josta Isän pikajuna kertoi aiemmin tässä kuussa. Kertomuksen mukaan somalialaistaustaiset henkilöt olisivat potkineet suomalaisupseerin hengiltä Helsingin Asema-aukiolla vuonna 2003. Todellisuudessa kyse ei ollut somaleista, eikä upseeria potkittu, vaan hänen kuolemansa aiheutui taksijonotappelun yhteydessä lyödystä voimakkaasta iskusta päähän. Vaikka tarina tappajasomaleista on vuosien varrella useita kertoja todettu virheelliseksi, se nousee aika ajoin uudestaan levitykseen – ja aina löytyy siihen uskovia.
Ei ole syytä olettaa, etteikö Päivi Nerg olisi rehellinen sanoessaan, että hänen tarkoituksensa ei ollut levittää väärää tietoa. Paikalla olleiden henkilöiden mukaan Nerg oltiin keskeytetty hänen puhuessaan no go -alueista, ja hän oli käydyssä keskustelussa lieventänyt lausumaansa.
Vahinko oli kuitenkin vähintäänkin vähällä tapahtua, kun korkeassa asemassa oleva viranhaltija lipsautti legendan. Näin hän tuli osaltaan sekä monistaneeksi että vahvistaneeksi myyttiä. Tässä tapauksessa oli onni, että paikalla oli ollut valppaita henkilöitä ja että tarinaa oltiin torpattu ennen kuin se ehti saada uutta pontta sisäministeriön kansliapäällikön auktoriteetista. Keskeisessä osassa propagandan perustyökaluja ovat nimittäin juuri auktoriteetit, joiden sanomisia käytetään surutta hyväksi.
Poliitikoilta on totuttu kuulemaan eri tavoin värittyneitä lausuntoja lähes asiasta kuin asiasta. Viranomaiset ovat eri asia. Heidän oletetaan ja on syytäkin olettaa puhuvan totta ja vain totta.
Kiertävä ja kierrätettävä disinformaatio tarttuu helposti ja huomaamatta. Erityisesti viranomaisten on syytä olla tarkkana, etteivät he tule edes huomaamattaan astuneeksi disinformaatiosta hyötymään pyrkivien palvelukseen.
Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa