Kaarle Kustaan valtakausi - näin Ruotsin kuningashuone on muuttunut 50 vuodessa

Ruotsin kuningashuone on kokenut monenlaisia muutoksia kuningas Kaarle XVI Kustaan aikana. Kuninkaallista elämää listaa kuninkaan 50 vuotta kestäneen valtakauden tärkeimmät tapahtumat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ruotsin hovi julkaisi vastikään uuden perhepotretin, jossa kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia poseeraavat koko perheensä kanssa.

Ruotsin kuningashuone on kokenut monenlaisia muutoksia kuningas Kaarle XVI Kustaan aikana. Kuninkaallista elämää listaa kuninkaan 50 vuotta kestäneen valtakauden tärkeimmät tapahtumat.
Teksti:
Mikaela Larsson

1973: Kuningas Kaarle Kustaan valtakausi alkoi 15. syyskuuta, kun hänen isoisänsä kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 90-vuotiaana kuukauden sairastelun jälkeen. Samana päivänä Kaarle Kustaan tuleva vävypoika Daniel Westling syntyi Örebron kaupungissa.

1975: Nuori kuningas menetti monia valtaoikeuksiaan, kun jo Kustaa VI Aadolfin aikana aloitetut perustuslakiuudistukset astuivat voimaan. Monarkin roolista tuli seremoniallinen, eikä Kaarle Kustaa enää esimerkiksi nimitä pääministeriä, hyväksy uusia lakeja tai myönnä aatelisarvoja.

Valtakautensa ensimmäisinä vuosina Kaarle Kustaalla oli merkittävästi enemmän valtaoikeuksia, kunnes perustuslain muutos astui voimaan vuonna 1975. © Bernadottekirjaston arkisto

1976: Kuninkaan avioliitto Silvia Sommerlathin kanssa käänsi uuden sivun kuningashuoneen historiassa. Aiemmin “tavispuoliso” tarkoitti ruotsalaisprinsseille aseman ja kruununperimysoikeuden menetystä, mutta kuninkaana Kaarle Kustaa sai naida kenet halusi. Myöhemmin samana vuonna hänen setänsä prinssi Bertil vei kuninkaan siunauksella vihille pitkäaikaisen avopuolisonsa Lilian Craigin, josta tuli prinsessa Lilian.

1977: Kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian esikoinen prinsessa Victoria syntyi 14. heinäkuuta. Naiset eivät kelvanneet tuolloin kruununperijöiksi, mutta kuningasparin perheenlisäys sysäsi keskustelua lakiuudistuksesta eteenpäin.

Lue myös: Näin kuningas Kaarle Kustaa nousi valtaan 50 vuotta sitten – nuori kuningas peri kruunun isoisältään

1979: Kuningasparin toinen lapsi Carl Philip syntyi 13. toukokuuta kruununprinssiksi.

1980: Kruununperimyslain muutoksen myötä 2-vuotiaasta Victoriasta tuli kruununprinsessa. Kuningas kannatti naisten perimysoikeutta, mutta lain takautuva soveltaminen, joka vei vauvaikäiseltä Carl Philipiltä kruununprinssin aseman, oli hänelle karvas tappio.

Ruotsi sai kuningatar Silviasta valovoimaisen ja toimeliaan kuningattaren, jonka työtä arvostetaan kovasti. Kuningasparin avioliittoa pidetään yleisesti varsin onnistuneena, vaikka vuosiin on mahtunut myös vaikeita aikoja. © Fredrik Sandberg

1981: Kuningaspari lapsineen muutti Drottningholmin linnaan. Tukholman kuninkaanlinna säilytti kuitenkin asemansa kuninkaan virallisena residenssinä ja hovin päämajana.

1982: Kuningasparin kolmas lapsi prinsessa Madeleine syntyi 10. kesäkuuta.

1989: Kaarle Kustaa kohautti kommentoimalla julkisesti Norjassa käytyä hylkeenpyyntikeskustelua. “Jos Gro Harlem Brundtland [Norjan silloinen pääministeri] ei saa hoidettua hyljeongelmaa, niin mietin, miten hän pystyy huolehtimaan norjalaisista”, kuningas lausui. Kansainvälistä huomiota saanutta kommenttia arvosteltiin monissa piireissä.

1997: Kuningasperhe koki kaksi kovaa menetystä alkuvuodesta; prinssi Bertil kuoli tammikuussa, ja vain kaksi kuukautta myöhemmin myös kuningatar Silvian äiti Alice Sommerlath menehtyi.

2004: Kaarle Kustaa kohautti antamalla ylistäviä kommentteja Brunein itsevaltaisesta sulttaanista. Kuningas joutui selittämään ja pyytämään anteeksi lausuntojaan.

Kuningas Kaarle Kustaa on toisinaan joutunut selittelemään möläytyksiään. Kuva vuodelta 2006. © Jonas Ekströmer

2005: Tammikuussa kuningas piti koskettavan puheen Kaakkois-Aasian tsunamissa muutama viikko aiemmin kuolleiden yli 500 ruotsalaisuhrin muistotilaisuudessa. Kiitosta saanut puhe vahvisti monarkian suosiota.

2010: Kruununprinsessa Victorian ja Daniel Westlingin kesäkuiset häät olivat monarkian riemuvoitto, mutta syksyllä hovi joutui kiusallisen seksiskandaalin keskelle. Paljastuskirja Vastentahtoinen monarkki esitti väitteitä kuninkaan villistä 90-luvusta, johon kerrottiin sisältyneen mm. salasuhteita sekä kosteita iltoja pornoklubeilla nuorten naisten seurassa. Kuninkaan ja monarkian suosio laski skandaalin myötä pohjamutiin.

2012: Prinsessa Estellen syntymä teki kuningasparista isovanhempia ensimmäistä kertaa. Seuraavina vuosina perheessä riitti ilonaiheita, kun myös prinssi Carl Philip ja prinsessa Madeleine menivät naimisiin ja perustivat perheet. Nykyisin kuningasparilla on kahdeksan lastenlasta.

Kaarle Kustaan jälkeen Ruotsissa koittaa naishallitsijoiden aika, sillä kruununperimysjärjestyksen kärjessä ovat kruununprinsessa Victoria sekä tämän tytär prinsessa Estelle. © Clément Morin / Kungl. Hovstaterna.

Lue myös: Prinssi Carl Philip kuninkaan saappaissa tällä viikolla – mitä kuuluu Carl Philipin ja Sofian perhe-elämään?

2018: Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin historian pitkäaikaisin hallitsija 26. huhtikuuta. Ennätyksen edellinen haltija Maunu Eerikinpoika hallitsi maata reilut 44 vuotta 1300-luvulla.

2019: Kuningas Kaarle Kustaa linjasi, että Carl Philipin ja Madeleinen lapset eivät kuulu enää kuningashuoneeseen, eikä heiltä odoteta tulevaisuudessa edustustehtäviä hovin palveluksessa. Muutos vaikutti myös lastenlasten arvonimiin. Päätös yllätti monet, mutta sai yleisesti hyväksyvän vastaanoton. Kuningasperhe on seissyt yhtenäisesti ratkaisun takana.

2023: Kuningas Kaarle Kustaan valtakausi saavuttaa 50-vuotispäivänsä 15. syyskuuta. Juhlallisuudet alkoivat hiukan kiusallisesti, kun hovi joutui tammikuussa selittelemään kuninkaan uutuusdokumentissa esittämiä kommentteja vuoden 1980 kruununperimysmuutoksesta. Keväisten mielipidemittausten mukaan monarkian kannatus on kuitenkin vakaalla pohjalla, ja juhlavuosi on noteerattu Ruotsissa monin tavoin.

X