Näin kuningas Kaarle Kustaa nousi valtaan 50 vuotta sitten - nuori kuningas peri kruunun isoisältään
Syyskuussa valtakautensa 50-vuotisjuhlaa viettävä kuningas Kaarle Kustaa voi olla tyytyväinen, sillä monarkian tulevaisuus näyttää tällä erää turvatulta. Tilanne oli täysin toisenlainen vuonna 1973, kirjoittaa Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson.
Kuningas Kaarle Kustaa on Ruotsin historian pitkäaikaisin monarkki.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, 77, juhlii valtakautensa 50-vuotispäivää 15. syyskuuta 2023. Kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia ovat kiertäneet Ruotsia ahkerasti viime kuukausina, ja syyskuussa merkkivuosi huipentuu vielä Tukholman suureen juhlaviikonloppuun.
Kuningas on voinut viettää juhlavuottaan hyvillä mielin, sillä monarkian asemaa voi kuvailla vakaaksi. Siitä on syytä olla kiitollinen, sillä 50 vuotta sitten tilanne ei ollut ollenkaan näin suotuisa.
Kuningas Kaarle Kustaa peri vallan isoisältään
Kruununprinssi Kaarle Kustaa kasvoi aikuiseksi isoisänsä kuningas Kustaa VI Aadolfin valtakaudella. Isoisä oli tärkeä mentori, sillä nuori prinssi ei ehtinyt tuntea isäänsä, lentokoneonnettomuudessa menehtynyttä perintöprinssi Kustaa Aadolfia.
Nuori Kaarle Kustaa oli läheinen isoisänsä kuningas Kustaa VI Aadolfin (vasemmalla) kanssa. Äiti, prinsessa Sibylla (oikealla), ei ehtinyt nähdä poikaansa valtaistuimella. © Bernadottekirjaston arkisto
Kuningas Kustaa Aadolf sairastui mahahaavaan elokuussa 1973 lomaillessaan kesäpaikassaan Sofieron linnassa Skånessa. 90-vuotias kuningas vietiin operoitavaksi Helsingborgin sairaalaan.
Loppukesä 1973 muistetaan Ruotsissa tapahtumarikkaana. Elokuussa koko maa seurasi samanaikaisesti Skånessa sairastaneen vanhan kuninkaan terveydentilaa sekä Tukholmassa päiväkausia kestäneen Norrmalmstorgin pankkiryöstön etenemistä.
Pankkiryöstö loppui aikanaan, mutta kuningas Kustaa Aadolf sairasteli neljä viikkoa, kunnes menehtyi lopulta keuhkokuumeeseen ja leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 15. syyskuuta 1973. Kuolinpäivä osui valtiopäivävaalien aatolle.
Valtaistuimelle nousi 27-vuotias Kaarle Kustaa.
Uuden kuninkaan ensimmäinen pääministeri oli Olof Palme. Ruotsin politiikassa puhalsivat vasemmistotuulet, ja 70-luvun alussa kuninkaan valtaoikeuksia rajoitettiin reippaasti perustuslakiuudistuksella, joka teki hallitsijan roolista puhtaasti seremoniallisen.
Uusi hallitsija virallisessa potretissa vuonna 1973. © Lennart Nilsson
Nuori kuningas otti hallitsijan roolin vastaan yksin
Nykyään kuningas Kaarle Kustaa on suuren perheen ympäröimä, mutta vuonna 1973 nuori mies otti hallitsijan roolin vastaan harvinaisen yksin.
Hänen äitinsä prinsessa Sibylla oli kuollut syöpään edellisvuonna vain 64-vuotiaana. Kolme vanhinta siskoa puolestaan olivat jo menneet naimisiin ja jättäneet Tukholman hovielämän taakseen. Ensimmäisinä vuosina rinnalta puuttui myös kuningatar.
Ihan omillaan Kaarle Kustaa ei kuitenkaan ollut. Edesmenneen isän sisaruksista prinssi Bertil ja Tanskan kuningatar Ingrid olivat tärkeä tuki veljenpojalleen. Lisäksi nuorin isosisko prinsessa Christina on ollut veljensä tukipilari koko tämän 50-vuotisen valtakauden ajan.
Vuonna 1976 Ruotsi sai viimein uuden kuningattaren, kun Kaarle Kustaa vei Silvia Sommetlathin vihille. Moni huokaisi helpotuksesta, kun kuningasparin poika prinssi Carl Philip syntyi kolme vuotta myöhemmin, sillä maan kruununperimys oli ollut kriisissä jo pitkään.
Vuonna 1976 valtakunta sai uuden kuningattaren Silvia Sommerlathista. © Lennart Nilsson
Monet suvun miehet olivat menettäneet perimysoikeutensa epäsäätyisten avioliittojen vuoksi, naiset taas eivät voineet periä kruunua ollenkaan. Tämän seurauksena Kaarle Kustaa itse oli ollut sukupolvensa ainoa perimyskelpoinen Bernadotte. Kuninkaan pojan syntymä oli siis tervetullut uutinen.
Perimysjärjestys tosin meni uusiksi jo seuraavan vuonna, kun lakimuutoksen myötä kruununperijän rooli siirtyi Carl Philipin kaksi vuotta vanhemmalle Victoria-siskolle. Loppu on historiaa.
Monarkian tulevaisuus on tällä erää turvattu
Valtakautensa 50-vuotisjuhlan kynnyksellä kuningas Kaarle Kustaalla on syytä olla tyytyväinen. Kuningashuoneella on mennyt viime vuosina hyvin. Kolmen lapsen ja kahdeksan lapsenlapsen kanssa perillisistä ei ole pulaa, ja seuraavana vuorossa oleva kruununprinsessa Victoria on äärimmäisen suosittu.
Kuningaspari lastensa ja lastenlastensa kanssa vuonna 2021. © Jonas Ekströmer / Kungl. Hovstaterna
Vuonna 2019 hovissa tehtiin muutoksia, jotka selkeyttivät eri perheenjäsenten velvollisuuksia edustustyössä. Työ on tuottanut tulosta, sillä kuningashuoneen kannatusluvut ovat ruotsalaismedioiden mukaan nousussa.
Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta ainakin tällä erää Ruotsin monarkian tulevaisuus näyttää turvatulta.