Kouluruoka kunniaan: Jälkiruuat takaisin ja oppilaille sananvaltaa

YLE uutisoi vastikään vantaalaisen koulun oppilaiden laiskasta osallistumisesta kouluruokailuun.

Jutussa kerrottiin muun muassa, että koululaiset hakevat mieluummin murkinaa läheisestä kauppakeskuksesta kuin kouluruokalasta.

Sinänsä ongelma ei ole uusi, itse asiassa ikivanha. Tai ainakin niin vanha, että muistan saman ongelman omasta nuoruudestani 90-luvun alussa. Opiskelin silloin Hämeenlinnan Lyseon lukiossa. Välitunneilla haimme makeita välipaloja läheisellä torilla palvelevasta leipomokojusta. Muun muassa munkit tekivät kauppansa. Kyytipojaksi kelpasi etenkin Tab Xtra, Coca-Cola Companyn silloinen uutuuskolajuoma, joka sittemmin poistui myynnistä.

Vaikka energiajuomia ei tuolloin tunnettu, tottumukset eivät olleet kaukana nykyisistä.

Tämä ei tarkoita, ettenkö olisi huolissani koululaisten ruokailutottumuksista ja esimerkiksi ylipainosta. Päinvastoin, olen erittäin huolissani.

Onneksi kouluissa on jo tartuttu toimeen ja mietitty keinoja, joilla voidaan lisätä oppilaiden mielenkiintoa kouluruokailua kohtaan. Joissakin kouluissa on otettu käyttöön toivelista, joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun. Mainio idea!

On parempi, että koululainen syö kouluruokaa, vaikka se ei olisi koostettu ravitsemusterapeuttien ja terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Uskon vakaasti, että koululaisille kannattaa tarjoa ruokia, joita he haluavat syödä. Emmehän halua aiheuttaa uusia traumoja sellaisista takavuosien inhokkiruuista kuten tilliliha ja kanaviillokki?

On parempi, että koululainen syö kouluruokaa, vaikka se ei olisi koostettu ravitsemusterapeuttien ja terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Siitä huolimatta valinta on takuuvarmasti terveellisempi ja ravintorikkaampi kuin energiajuoman ja suklaapatukan yhdistelmä.

Näin sanoessani on pidettävä mielessä kouluruokailuun käytettävä rahamäärä. Vuosi sitten MTV Uutiset kertoi, että Tampereella yksi kouluateria ostetaan 2,88 eurolla. Sen jälkeen raaka-aineiden hinnat ovat nousseet selvästi. Samaan aikaan vuosi sitten Oulussa yläkoululaisen kouluruoka-annoksen sai 2,06 eurolla ja lukiolaisen ateriasta maksettiin 2,20 euroa.

Tiedän, että kouluruokaloissa ja keskuskeittiöissä tehdään taikoja parilla eurolla. Toki kalliimman pään raaka-aineista kuten kalasta on pitänyt tinkiä.

Kalapuikot kunniaan

Palataanpa koululaisten lempiruokiin. Miksi emme tarjoaisi useammin kalapuikkoja, makaronilaatikkoa ja pitsaa, jos se saa nuoret pysymään kouluruuan parissa? Voisiko oppilailla olla säännöllisesti sananvaltaa ruokalistan suunnittelussa? Voisiko joskus ruuaksi tarjota lämpimiä voileipiä tai vaikka niitä haukuttuja EINESlihapullia, moni tykkää niistäkin.

Jälkiruuat ovat kadonneet tai ainakin vähentyneet monista kouluista inflaation seurauksena. Olisiko kuitenkin järkevää tuoda jälkiruuat takaisin, jos sen myötä nykyistä useampi oppilas nauttisi myös lämmintä ruokaa?

Äskettäin luin uutisen Janakkalan kunnan someilmiöksi nousseesta, ällöttäväksikin haukutusta makaronilaatikosta. On päivänselvää, että jos haluamme oppilailta lisää kunnioitusta kouluruokaa kohtaan, kunnioitusta on löydyttävä myös keskuskeittiöistä. Liika säästäminen voi kostautua pahemman kerran.

Kannattaa muistaa, että merkittävä osa nuorista syö edelleen hyvillä mielin kouluruokaa. Kotikasvatuksella ja vanhempien esimerkillä on iso vaikutus nuorten tottumuksiin. Vanha virsi, mutta perheen yhteinen säännöllinen ateriointi kotona ja terve suhtautuminen ruokailuun voivat edesauttaa ruokailukokemuksen siirtämistä myös kouluun.

Olisiko täysin mahdoton ajatus, jos kouluissa olisi esimerkiksi oppilaskunnan pyörittämä kioski, josta saisi ostaa pieniä välipaloja kuten voileipiä tai pitsapaloja? Edelleen, voittaa taatusti makeiset.

Keinoja on moneen lähtöön. Tärkeintä on puolustaa suomalaista kouluruokaa.