Kukaan ei ole täydellinen, ei edes personal trainer

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuva: Pexels

On turha kuvitella, että julkisuuden valokeilassa hehkuva, täydellisen vartalon omaava fitness-ikoni olisi täydellinen ihminen. On turha luulla, että sometilillä itseään parhaasta kuvakulmasta esittelevä lihaksikas hyvinvointivaikuttaja söisi päivittäin vain kananmunanvalkuaisia, rasvatonta lihaa ja porkkanoita.

Somemaailmassa omaa kuvaa on helppo kiillottaa viimeiseen asti ja samalla antaa seuraajille jopa valheellinen kuva omasta täydellisyydestä.

Vai kuinka monta kertaa olet törmännyt someprofiiliin, jossa fitnessvaikuttaja esittelisi vatsamakkaroitaan tai popsisi sohvalla sipsejä vähemmän huoliteltuna?

Toki somesta varmaan niitäkin löytyy, mutta etsiminen on työn takana.

Myönnän, että olen itsekin ”syyllistynyt” useita kertoja Instagram-tarinoissani kuviin, jotka pönkittävät lähinnä omaa itsetuntoani. Ekstramielihyvää tulee tietysti siitä, jos joku reagoi tarinaan sydämillä.

Moni meistä hakee itsetunnon pönkitystä somekuvillaan. Ei siinä ole mitään pahaa, mutta pidemmän päälle se saattaa alkaa vaivata paitsi seuraajia, myös kuvaajaa itseään. Tässäkö on koko somen tarkoitus? Miten kaikki tämä hyödyttää ketään? Kannattaako moiseen käyttää aikaa?

Kannattaa toki, jos kuvien postaaminen ja siloteltu ulkokuori on bisnestä. Muussa tapauksessa harkitsisin kahdesti.

On nimittäin niin, että somekuplassa eläminen voi ennemmin tai myöhemmin käydä raskaaksi.

Toki olen sillä kannalla, että personal trainerin täytyy elää niin kuin opettaa. Eli etupäässä pitää elää terveellisesti ja noudattaa samoja teesejä kuntoilussa ja yleisissä elämäntavoissa kuin mistä saarnaa asiakkaille. Silloin valmentaminen on helppoa, kun teesit on testattu omassa elämässä.

Välillä tämä on kuitenkin hankalaa. Erityisesti niinä päivinä, kun tekisi mieli unohtaa koko sana hyvinvointi ja keskittyä napostelemaan kaikkea mahdollista sokerista ja rasvaista mitä maa päällään kantaa.

Näitäkin päiviä tarvitaan. Päiviä, jolloin voi huoletta unohtaa olevansa esikuva ja keskittyä tekemään juuri sitä miltä parhaalta sillä hetkellä tuntuu.

Kun itselläni sattuu tällainen päivä, saatan viettää neljän seinän sisällä suurimman osan ajasta röhnötäen taatusti kropan kangistavassa asennossa sohvalla mutustaen amerikanpastilleja (yksi suurimmista herkuistani). Toki paljon muutakin vähemmän terveellistä ravintoa.

Tällaisina päivinä ei tulisi mieleenkään ottaa valokuvia sometilille.

Ehkä meidän jokaisen on hyvä joskus unohtaa, mitä muut meistä ajattelevat. Eletään vain itsellemme.

X