Läskiaktivismia ei voi ymmärtää

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Lihavuus on terveysriski
Läskiaktivismia on vaikea ymmärtää. Kuva: Pexels

En mielelläni käytä sanaa läski. Mielestäni se viittaa lähinnä eläimen ruhon rasvaisiin osiin, ei niinkään ihmiseen, ainakaan jos kyse on painonhallinnasta.

Kuuntelin kuluvalla viikolla Radio Suomen aalloilta lähetettyä haastattelua, jossa läskiaktivistiksi itseään tituleeraava kirjailija Raisa Omaheimo kertoi mielipiteensä laihduttamisesta. Se on hänen mielestään ”älytöntä, hyödytöntä ja järjetöntä” (suora lainaus).

”Jos haluaa lisätä omaa hyvinvointiaan, voidaan puhua sadasta muusta asiasta, alkaen unen laadusta tai sosiaalisista suhteista”, itsekin ylipainoiseksi tunnustautuva Omaheimo julisti.

Voidaan toki puhua, mutta ennen kaikkea ylipainon kohdalla pitää puhua ylipainon vähentämisestä.

Omaheimon julistus on sellaista aktivismia, jolle on vaikea antaa minkäänlaista tukea. Se olisi jopa vastuutonta ajatellen kansanterveydellisiä ongelmia tässä maassa.

Ylipainon terveyshaitat ovat kiistattomia. Monihan tämä tietää, mutta läskiaktivistit eivät kenties halua tunnustaa karua totuutta.

Tutkimustietoa asiasta ei ole vaikea löytää. Laajan Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain joka neljäs yli 30-vuotias oli normaalipainoinen. Loput olivat ylipainoisia (painoindeksi 25-30), lihavia (painoindeksi 30-35) tai vaikeasti lihavia (painoindeksi yli 35).

Lihavuuteen liitetään useita sairauksia, muun muassa tyypin 2 diabetes, astma, sepelvaltimotauti ja sappikivitauti. Suurin riski ylipainoisilla on sairastua kakkostyypin diabetekseen, jopa kolminkertainen. Vaikeasti lihavilla riski nousee peräti 16-kertaiseksi. Samalla nivelrikon riski nousee merkittävästi.

Finterveys 2017 paljasti, että lihavista useampi kuin joka kolmas sai jonkun edellä listaamistani sairauksista kymmenen vuoden seurannan aikana.

Tässä kontekstissa laihduttamisen pitäminen ”älyttömänä, hyödyttömänä ja järjettömänä on todella vastuutonta puhetta.

Lievä ylipaino ei välttämättä ole syy laihduttaa, mutta ikävä tosiasia on, että lievästä ylipainosta voi tulla ongelma kilojen edelleen karttuessa. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisen paino nousee puolisen kiloa joka vuosi. Tämä kierre on syytä katkaista, sillä siinä säästää paitsi ihminen itse, myös koko yhteiskunta.

Nyt ei ole kyse kehopositiivisuudesta tai läskikapinasta, jotka ovat ainakin osittain peitenimiä sille, että lihavuus pitäisi jollain tapaa normalisoida eikä sitä saisi kyseenalaistaa.

On toisesta ihmisestä välittämistä yrittää saada hänet kohti terveellisempiä elämäntapoja, jotka edesauttavat eliniän pitenemistä ja parempaa jaksamista arjessa. Pitäisi puhua enemmän lihavuuden vaikutuksista yleiseen jaksamiseen, nivelten hyvinvointiin ja vastustuskykyyn. Korona-aikana saimme kuulla, että ylipaino oli yksi riskitekijä vaikealle koronataudille.

Laihuutta ei pidä ihannoida, sekin voi olla terveysriski. Mutta voiko yksikään läskikapinoitsija esittää tutkimusta, jossa kerrotaan ylipainon hyödyistä ihmiselle?

X