Luulitko ostaneesi kauraleipää? Tätä et ehkä tiennyt pakkausmerkinnöistä
Kauraleiväksi ei saa kutsua mitä tahansa tuotetta.
Kauraisan leivän koostumus kannattaa tarkistaa pakkauksen kyljestä.
Olin äskettäin kaverini kanssa lomalla. Hän oli ostanut kaupasta kauraleipää, tai siis luullut ostavansa. Tuotteen ainesosien tarkempi tarkastelu paljasti, että leivässä oli varsin vähän kauraa. Suurin osa käytetyistä jauhoista oli vehnää.
Kaverini yllättyi. Minä en liiemmin, sillä olen tottunut tarkastelemaan elintarvikkeiden tuoteselosteita. Moni ei tarkastele ja noukkii esimerkiksi leipää ostoskoriinsa tutkimatta tarkemmin, mitä kyseinen tuote on niin sanotusti ”syönyt”.
Kauraleivässä käytetään yleisesti vehnää, jotta leivän rakenne pysyy perinteisen ”leipämäisenä”. Tämä on syytä tiedostaa, kun ostat kauraleipänä myytyä tuotetta.
Kaupan hyllyltä löytyy nykyisin erinomaisen laadukkaita leipiä, jopa sellaisia, joissa käytetty vilja on peräisin 100-prosenttisesti kaurasta. Itse suosin näitä leipiä, koska pidän kauran mausta enkä kaipaa vehnäleivän rakennetta.
Näin Ruokavirasto ohjeistaa
Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan sanaa ”kauraleipä” saa käyttää tuotteesta, jossa kauran osuus on vähintään 50 prosenttia käytettyjen viljaraaka-aineiden määrästä.
Suomen lainsäädäntö edellyttää kauran määrän ilmoittamisen painoprosentteina valmiista kauraleivästä.
Jos siis ostat esimerkiksi Vaasan Kauratyynyjä, et osta kauraleipää. Kyseisessä leivässä kauran osuus on nimittäin varsin alhainen, vain 14 prosenttia käytetyistä viljaraaka-aineista. Pääasiassa leipä on vehnää. Tämä paljastuu paketin kylkeen pienemmällä fontilla painetusta sekaleipä-sanasta. Veikkaanpa, että sana kauratyyny vie monen kuluttajan ajatukset kauraleipään, ei vehnäleipään.
Suomen lainsäädäntö edellyttää kauran määrän ilmoittamisen painoprosentteina valmiista kauraleivästä. Kannattaa siis ehdottomasti lukea tuoteseloste, kun seuraavan kerran etsit leipää, joka täyttää kauraleivän kriteerit. Samalla on hyvä tiedostaa, että täysjyväleipänä saa myydä tuotetta, jossa viljaraaka-aineista vähintään 50 prosenttia on koostumukseltaan täysjyvää. Kokojyväleipä on puolestaan leipää, jonka rakenteessa on kokonaisia jyviä. Ne on nähtävä paljain silmin. Ruokavirasto ei suosittele kyseisen termin käyttöä, koska se voidaan helposti sekoittaa täysjyväleipään.
Esimerkiksi nostamani Vaasa sekaleipä on esimerkki tuotteesta, jonka sekoittaa helposti kauraisampaan vaihtoehtoon. Fazerin Puikula Kaura on selvästi parempi valinta, sillä se sisältää kauraa 74 prosenttia viljaraaka-aineista. Vaasan-brändillä kannattaa valita 100 % Kaura -nimellä myytävä tuote, jonka viljaraaka-aineista 100 prosenttia on todellakin peräisin kaurasta, mutta samaan aikaan vain 56 prosenttia leivän painosta on kauraa. Loput ovat muun muassa vettä ja siirappia. Kannattaa siis tarkistaa tuoteselosteesta myös kauran määrä suhteutettuna leivän kokonaispainoon.