Menestyykö Antti Tuisku SM-hiihdoissa? Ammattivalmentaja kertoo, mikä ratkaisee

Antti Tuisku ampui viikolla ilmoille todellisen uutispommin ilmoitettuaan tavoitteestaan kilpailla maastohiihdon SM-tasolla jo ensi vuonna.

Ilmoituksesta tekee merkittävän paitsi SM-taso, mutta myös tavoitteen aikataulu. Ja juuri siksi Tuiskun apuna on ammattivalmentaja Reijo Jylhä.

Halusin selvittää, millaiset mahdollisuudet Tuiskulla on tavoitteen toteuttamiseen. Siihen tarvitsin hieman paremmin kestävyyslajeja tuntevaa henkilöä.

Pirautin tutulleni, minut personal traineriksi kouluttaneelle ammattivalmentaja Mika Järviselle, joka on meritoitunut yleisurheiluvalmentajana. Hän tuntee kestävyyslajien valmennuksen salat.

– Ikä ei ainakaan ole este. Nelikymppisenä (kestävyys)urheilijalla on vielä paljon treenivuosia edessään, Mika aloittaa.

Maastoprofiili rankimmasta päästä

Aluksi on hyvä määritellä, mistä puhutaan, kun puhutaan Tuiskun urheilullisesta tavoitteesta. Siinä ratkaisee muun muassa se, onko tavoitteena päästä mukaan SM-kisoihin vai selviytyä kisoissa niin, että kilpailijoita jää selän taakse maaliviivan ylitettyään.

– Jos kyseessä on jälkimmäinen, vaikeuskerroin nousee potenssiin. Hiihto on lajina oikeasti todella kova. Suomen kansallinen kilpailutaso on jo tavalliselle jantterille helvetin kova, Järvinen sanoo.

– En sano, etteikö Tuisku siihen pystyisi, mutta tavoitteena se on järjettömän kova.

Järvinen perustelee. Jos tavallinen aktiivitason hiihtoharrastaja menisi treenaamaan esimerkiksi Suomen maajoukkueen kanssa, voi olla, että hän pysyisi peruskuntolenkillä perässä kilometrin.

– Kun lyödään 10–20 kilometriä lenkkiin lisää, harva pysyy enää perässä, vaikka vauhti on ”vain” peruskestävyystreenin tasolla. 

Iltalehden artikkelissa Reijo Jylhä kertoo, että Tuisku on suorittanut hapenottoa mittaavan testin huippunaishiihtäjän tasolla. Hän on juossut Cooperin testissä 3 250 metriä.

– Uskon, että Tuisku voi päästä hyvään kuntoon, mutta se ei ole sama asia kuin että hän pystyisi vetämään riittävää vauhtia 20 kilometriä, Järvinen sanoo.

Lisähaastetta kisatilanteessa tuo maastoprofiili, joka etenkään SM-kisoissa ei ole helpoimmasta päästä.

– Yleensä SM-kisat viedään sellaisille paikoille, missä erot todella ratkeavat. SM-kisoissa ei haluta, että yhteislähdössä 30 hiihtäjää tulee maalisuoralle samaan aikaan.

Lisähaastetta kisatilanteessa tuo maastoprofiili, joka etenkään SM-kisoissa ei ole helpoimmasta päästä.

Hiihtotekniikka voi ratkaista pelin

Entä sitten huippuvalmennuksen rooli? Sillä on toki merkitystä, joka voi olla ratkaisevakin. Järvisen mukaan huippuvalmentaja tuo urheilijalle kymmenen prosenttia ”ekstraa”. Tuisku aikoo hioa kuntoaan myös leireillä. Rahallisista resursseista homma ei Tuiskun kohdalla ole kiinni.

– Vielä rahallista resurssia oleellisempaa on ajallinen resurssi eli se, onko hänellä mahdollisuus keskittyä urheiluun 24/7 jokaisena päivänä.

Ja Tuiskullahan on, sillä hän aikoo keskittyä vuoden pelkästään hiihtoon. Siinä hän eroaa monesta kansallisen tason huippu-urheilijasta, joka käy urheilemisen ohessa töissä pysyäkseen niin sanotusti leivässä. Tuiskun ei tarvitse murehtia taloudellista turvaa.

– Huippu-urheilija treenaa 1–2 kertaa päivässä. Kun treeni on tehty, alkaa valmistautuminen seuraavaan treeniin. Syödään, levätään ja taas treenataan.

Tuiskun käytössä ovat myös ammattimainen kehonhuolto, mikä sekin on etu.

Lopulta kaikki voi olla kiinni sitä, miten hyvin Tuisku hallitsee hiihtotekniikan. Ja miten hyvin hän ehtii parantamaan sitä vuoden aikana. Tuisku aikoo kilpailla vapaalla hiihtotavalla.

– Lähtötaso ratkaisee paljon. En tiedä, kuinka hyvä lähtötaso Tuiskulla on. Epäilen eniten sitä, onko tekninen osaaminen riittävällä tasolla ja saadaanko se niin hyväksi, että pystytään nostamaan vauhtia.

Riskinä on Järvisen mukaan loukkaantuminen, jos tehoja haetaan puutteellisella hiihtotekniikalla.

– Voi olla, että polvet tai olkapäät tai muut nivelet eivät tykkää, jos tuki ei pidä.

”Mitali on haihattelua”

Palataan SM-hiihtoihin. Mikä olisi Tuiskulle riittävä tulos, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä?

– Jos lähtöviivalle asettuu 40 hiihtäjää ja heistä kymmenen jää selän taakse, se on hyvä suoritus. Jos sijoitus on joukon puolivälissä, tulos on erinomainen. Jos Tuisku olisi maalissa parhaan neljänneksen joukossa, se olisi jo huikeaa. Mitalin toivominen olisi täyttä haihattelua.