Tosielämän esimerkki kävelyn merkityksestä kolesteroliarvoihin
Kävely voi laskea huonolaatuisen kolesterolin määrää. Kuva: Pexels
Isäni soitti kuluvalla viikolla.
Hän kertoi kuulumisiaan ja aivan kuin sivumainintana totesi, että kävi mittauttamassa äskettäin veriarvonsa.
Ennen kun kerron lisää, taustoitan hieman.
Isäni ei ole koskaan ollut kovin innokas liikkuja. Hän ei ole kuntoillut kuntoilun takia ja vuosikausia hyötyliikuntakin on jäänyt varsin vähille. Vielä viime talvena hän tuskin työnsi nenäänsä ulos.
Muutos tapahtui keväällä. Hän alkoi kävellä. Lähti heti aamuisin kävelylle, saattoi kävellä päivällä ruokakauppaan ja lähti kävelemään, kun puhui pitkiä työpuheluita. Ja kyllä, pitkään eläkeiässä ollut isäni tekee edelleen töitä päivittäin.
Verikokeiden tulokset yllättivät lääkärinkin. Isäni kolesteroliarvot olivat parantuneet selvästi. Pahanlaatuisen kolesterolin arvo oli laskenut ja hyvänlaatuisen noussut.
Muutosta selittää oikeastaan vain kävelyn lisääminen arkeen, sillä isäni ruokavalio ei ole muuttunut. Hän vaihtoi jo vuosia sitten ruuanlaitossa käytettävät rasvat öljyihin, mutta edelleen liikunta on ainoa viime aikoina tapahtunut muutos.
Isäni esimerkki on rohkaiseva kaikille niille, jotka kamppailevat kolesteroliarvojensa kanssa. Yksi pieni muutos arjessa voi riittää.
Toki kävelyn terveysvaikutuksista on puhuttu vuosia, mutta tunnustan, että isäni kertomat tulokset yllättivät itsenikin lähinnä sen osalta, miten nopeasti liikunnan lisääminen arkeen voi heijastua terveyteen.
Isäni esimerkki on rohkaiseva kaikille niille, jotka kamppailevat kolesteroliarvojensa kanssa.
Vuonna 2021 Suomen Sydänliittoa vastaava amerikkalainen American Heart Association (AHA) ohjeisti ihmisiä harrastamaan viikossa vähintään 150 minuutin hengästyttävää liikuntaa.
Isäni ihmetteli puhelimessa itsekin, riittääkö muka tavallinen kävely ja eikö olisi vielä tehokkaampaa hölkätä tai juosta.
Tämä on yleinen harhaluulo. Totuus on, että valtaosa ihmisistä ei jaksa hölkätä edes puolta tuntia yhteen menoon. Hölkätessä, saati juostessa, syke nousee liikaa eikä pysy niin sanotulla aerobisella sykealueella. Ja juuri aerobista harjoittelua tulisi suosia, koska se on tehokasta painonhallinnan ja peruskunnon rakentamisen näkökulmasta.
Tutkimukset puoltavat reipasta kävelyä sydänterveyden parantamisen näkökulmasta.
Vuonna 2013 AHA julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin reipasta kävelyä juoksuun sydänterveyden parantamisen näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella kävely ja juoksu olivat yhtä tehokkaita niin kauan, kun suorituksissa kulutettiin yhtä paljon energiaa. Reipasta kävelyä moni jaksaa harrastaa pidempään kuin juoksua, mikä tasaa energiankulutusta.
AHAn mukaan 150 minuuttia hengästyttävää, keskiraskasta liikuntaa viikossa riittää laskemaan kolesterolia ja korkeaa verenpainetta.
Todellinen terveysliikunta ei siis ole naama irvessä raudan vääntämistä salilla vaan yksinkertaista reipasta kävelyä sillä syketasolla, että huomaat kevyesti hengästyväsi. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei tätä haastavampi liikunta olisi terveellistä, päinvastoin. Aloittelijan kannattaa kuitenkin muistaa, että pitkän passiivisen kauden jälkeen juoksuharrastuksen aloittaminen voi kostautua erilaisina rasitusvammoina. Se puolestaan johtaa helposti siihen, että ollaan taas passiivisessa vaiheessa. Kannattaa siis aloittaa maltilla, vaikka tavoitteena olisi juoksuharrastus.
Liikunnan mukanaan tuomat hyvinvointia parantavat vaikutukset saattavat näkyä myös stressin vähentymisenä, unenlaadun parantumisena ja yleisen virkeystason nousuna. Kaikki tämä parantaa elämänlaatua.
Isäni esimerkki kannusti itseänikin lisäämään kävelyä arjessa. Otetaan opiksi!
Lähde: Medicalnewstoday