Tunnistatko ultraprosessoidun ruuan? Tämän takia se on terveysriski

Esimerkillä on valtava voima. Siksi luin vähintään epäuskoisena CNN:n artikkelia, jossa kerrottiin tunnettujen amerikkalaisten poliittisten vaikuttajien ruokavaliosta.

Jutun mukaan entinen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi aloittaa päivänsä usein suklaajäätelöllä ja nauttii joka päivä saman lounaan: hotdogin sinapilla.

Tämä ei varsinaisesti yllätä, sillä perusamerikkalaisen ruokavalio ei ole erityisen terveellisessä maineessa. CNN mainitsee artikkelissaan, että Yhdysvalloissa jopa 58 prosenttia aikuisväestöstä on peräisin niin sanotuista ultraprosessoiduista ruuista. Lasten kohdalla osuus on peräti 67 prosenttia.

CNN:n jutussa haastatellun asiantuntijan mukaan ruokaa voi kutsua ultraprosessoiduksi, jos sitä ei pysty valmistamaan kotikeittiössä. Tämä tarkoittaa avattuna sitä, että ultraprosessoitu ruoka sisältää paljon ainesosia, joita ei kotikeittiöstä löydy. Tämä tarkoittaa muun muassa kemiallisia lisäaineita, erilaisia väriaineita ja muita lisäaineita, joista emme valmista ruokiamme.

Selitys on itse asiassa loistava, eikä moni prosessoituja ruokia ostava välttämättä tule sitä ajatelleeksi ruokakaupassa asioidessaan. Jos pitäisimme mielessä, että syömme ainoastaan ruokia, jotka ovat valmistettavissa kotikeittiössä, söisimme taatusti terveellisemmin.

Tällaista ruokaa kutsun hyvällä omallatunnolla roskaruuaksi, ellei sitten ole kyse jostakin futuristisesta tulevaisuuden keinotekoisesta proteiinin lähteestä, jollaista emme tietenkään voi valmistaa omassa keittiössä.

CNN:n artikkelissa on toinenkin hyvä pointti. Siinä nimittäin muistutetaan prosessoitujen ruokien addiktoivasta luonteesta. Etenkin prosessoidut välipalatuotteet sisältävät paljon lisättyä sokeria, jonka WHO on aikoja sitten luokitellut tupakkaa pahemmaksi tappajaksi. Ja siinä missä tupakka, myös sokeri aiheuttaa ihmisessä riippuvuutta. Olisiko tässä yksi syy siihen, miksi niin moni valitsee kaupan hyllyltä prosessoidun elintarvikkeen? Terveellisemmät vaihtoehdot kun eivät koukuta samalla tavalla. Prosessoidut ruuat suunnitellaan koukuttaviksi myös makunsa puolesta. Taustalla on paljon tutkimusta ja testaamista sen eteen, että makunystyrämme kannustaisivat meitä ostamaan lisää epäterveellisiä elintarvikkeita.

Väitän, että kun ihminen noudattaa riittävän kauan terveellistä ruokavaliota, jättää prosessoidut ruuat kaupan hyllylle ja valitsee luonnollisia raaka-aineita, hän ei vuoden päästä halua enää koskea prosessoituihin. Vähemmän luonnolliset maut alkavat tökkiä ja vatsa kaipaa puhtaampia ainesosia. Näin on käynyt ainakin itselleni. Jos joskus erehdyn syömään vaikkapa maustettua jogurttia, se maistuu suorastaan pahalle, kun on tottunut maustamaan rahkan tai maustamattoman jogurtin aidoilla marjoilla, ei makuaineilla.

CNN:n artikkelista löytyy lisää kiinnostavaa tutkimustietoa. Artikkelissa viitataan eClinicalMedicine-lehden tuoreeseen tutkimusjulkaisuun, jonka mukaan ultraprosessoitujen ruokien syöminen lisää riskiä useisiin eri syöpätyyppeihin. Kyseisen tutkimuksen otos on varsin laaja (197 426 ihmisen ruokavalion arviointi Britanniassa vuosien 2006-2010 välillä). Kymmenen prosentin ultraprosessoitujen ruokien lisäys ruokavaliossa nosti syöpäriskiä kahdella prosentilla.

Erinomaisessa CNN:n artikkelissa nostetaan esille myös inflaation mukanaan tuoma ruuan merkittävä kallistuminen, joka on osaltaan lisännyt ultraprosessoitujen ruokien suosiota. Tämä on kuitenkin osin silmänlumetta, sillä terveellisemmät valinnat ovat vastoin monen luuloa usein edullisempia kuin teolliset vaihtoehdot. Toki, jos syömme vain valkoisesta jauhosta ja lisätystä sokerista valmistettuja tuotteita, säästämme rahaa verrattuna laadukkaisiin täysjyvätuotteisiin. Tässä kohtaa kannattaisi kuitenkin miettiä, mistä silloin säästämme.

Esimerkissä on todellakin voimaa. Siksi on tärkeää, että annamme lapsillemme esimerkkiä terveellisistä valinnoista. Jos olemme itse tehneet virheitä, ei laiteta niitä kiertämään jälkipolville.