Urheileminen ei ole tervettä, kuntoilu on

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuntoilu mahdollistaa urheilemista paremmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Hieman provosoiva otsikko on laadittu tarkoituksella. Eikä se edes ole niin provosoiva kuin miltä kuulostaa, kun luet tätä kirjoitusta hieman pidemmälle.

Olen aina pyrkinyt erottamaan kuntoilun ja terveellisen liikunnan liian ”totisesta” ja urheilumaisesta, tuloshakuisesta tekemisestä.

Miksi ihmeessä? Eivätkö nimenomaan tulokset motivoi pääsemään tavoitteisiin?

Toki motivoivat, mutta olen nähnyt lukuisia tapauksia, joissa tuloksiin pyrkiminen aiheuttaa pikemminkin stressiä ja kuormittaa ihmistä samalla verottaen liikunnan iloa.

Perusliikkuja voi päästä itseään tyydyttäviin tuloksiin samalla nauttien siitä, mitä tekee. Ei naama irvessä ja stressitasot koholla. Silloin fokus hyvinvoinnista karkaa helposti hakoteille.

Urheileminen ja kuntoileminen ovat eri asioita. Urheilija ei voi välttämättä tehdä kompromisseja saavuttaakseen asetetun tavoitteen. Kuntoilija voi, ja se on kuntoilijan etu. Tämän vuoksi pidän nimenomaan kuntoilua parhaana tapana saavuttaa kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Kerron esimerkin omasta elämästäni.

Vaikka rakastan painojen nostamista ja kuntosaliharjoittelua, en voisi koskaan tehdä sitä ainoana lajina ilman porrasharjoittelua, mäkijuoksua, kävelylenkkejä ja kehonpainoharjoittelua. Jos olisin keskittynyt pelkkään painojen nosteluun, kokonaisvaltainen hyvinvointitavoitteeni ei olisi toteutunut.

Jos esimerkiksi hakisin itsepintaisesti pelkkää lihaskasvua, söisin luultavasti epäterveellisemmin harrastaessani ”bulkkikausia”, jolloin ahtaisin sisääni paljon sellaista, jota itse asiassa en tahtoisi syödä.

Jos tavoitteeni olisi juosta mahdollisimman monta maratonia vuodessa, kärsisin hyvin suurella todennäköisyydellä nivelkivuista eikä kehoni ehtisi palautua raskaasta harjoittelusta.

Jos tärkeintä olisi näyttää mahdollisimman hyvältä peilin edessä, joutuisin tekemään liian paljon uhrauksia ruokavalioni suhteen, mikä voisi aiheuttaa stressiä.

Kun sen sijaan liikun ennen kaikkea saavuttaakseni hyvän olon, voin muuttaa suunnitelmiani lennosta, etsiä keholleni parhaita metodeja liikkumiseen, vaihdella harjoittelutapoja tarpeen mukaan ja etsiä sitä parasta kombinaatiota. Ja syöminenkin on helpompaa, kun voi käyttää tervettä maalaisjärkeä.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin lasken ennen kaikkea kehon monipuolisen toimintakyvyn. Monipuolisuus tarkoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja ketteryyttä. Mitä enemmän huolehdit kaikista näistä osa-alueista, sitä paremmin varmistat oman toimintakykysi nyt ja tulevaisuudessa.

Myös kuntoilijan kannattaa aika ajoin kokeilla omia rajojaan. Parhaimmillaan se onnistuu ihan tavallisessa harjoittelussa. Tavoitteet voivat olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi yhden toiston lisäys sarjapainoihin. Pienikin tavoite saa aikaan hyvän mielen ja motivoi eteenpäin. Liian isot tavoitteet voivat helposti aiheuttaa stressiä, jos niihin ei ylläkään.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on harvoin oikotietä. Kyse on valinnoista, jotka kestävät aikaa eivätkä lakkaa olemasta hetken mielijohteesta.

Aina välillä kannattaa miettiä, mitkä ovat oman elämäsi hyvinvoinnin peruspilarit. Tässä omani, vain tärkeimmät mainitakseni.

– Monipuolinen liikunta.

– Sokerin ja kovien rasvojen välttäminen.

– Riittävä vihannesten ja marjojen syöminen.

– Unesta ja palautumisesta huolehtiminen.

– Armollisuus itselle.

On ihan hemmetin hienoa olla kuntoilija. Toivottavasti liike jatkuu mahdollisimman pitkään.

X