Teksti:
Kalle Lähde

Voisi se olla mieskin se alkoholistin puoliso mutta tässä blogissa se on vaimo. Viaton ja kaunis ja paljon odotuksia elämältä. Voi voi.

Baarissa on tavattu, poika on hurmannut tytön illan ollessa nuori. Illan ollessa vanha, tyttö taluttaa poikajuopon ulos yökerhosta. Ihanat silmät sillä, vaikka ne just nyt vähän seisoo.

Seurustellaan. Tyttö taluttaa ja poika juo. Mutta juhlissa vaan, ei kotona. Tyttö on vähän huolissaan, kyllä se siitä rauhoittuu kun lapsikin tulossa ja naimisiinkin varmaan mennään.

Polttareita poikajuoppo ainakin vietti kaksi päivää. Oli tapellutkin. Mies.

Hääkellot soivat, tyttö uskoo tulevaisuuteen ja poika omaan voimaansa. Häissä kuuluu ryypätä. Tyttö ei ryyppää, se itkee ja kaasot lohduttaa. Poikajuoppo mekastaa keskenkasvuisten kavereidensa kanssa jatkopaikaksi varatulla leirintäalueen saunalla.

Perhehelvetin ensiaskeleet ovat pieniä. Vielä pärjätään jotenkin. Tyttö hoitaa ja huolehtii. Hänestä on tullut nainen. Poikajuoppo suunnittelee suuria ja tekee pieniä. Se lupailee paljon asioita. Siitäkin on tullut jotain. Juoppo. Se on sairastunut alkoholismiin. Sitä nainen ei vielä tiedä. Luulee miehen olevan rentumpaa sorttia. Eikä se edes lyö. Lapsellekin hyvä. Ainakin selvinpäin.

Kuulostaako tutulta? Tästä eteenpäin onnenhetket on lyhyitä. Nainen kärsii ja mies juo ja kärsii. Kenelläkään ei ole kivaa. Kulissien takana on pimeää ja kosteaa, vaimolla on ehkä joku uskottu jolle voi avautua. Miehellä ei ole ketään. Se ei tarvitse. Se juo ja kiroaa maailmaa. Ja muijaa.

Kuoleeko mies viinaan vai nöyrtyy ja raitistuu? Ei se ehkä kuole ennen kuin nainen on tullut hulluksi. Raitistuminen ei ole vaikeaa, se vaatii peilin, rehellisyyttä ja voimattomuudentunteen. Ja apua. Naisen osa ei tässäkään tapauksessa ole helppo. Sekin tarvitsee apua, sairaus on tarttunut. Henki vain ei haise viinalta.

 

AATOS JA DOLORES

Laivalla oli vähän matkustajia, vielä vähemmän humalaisia. Aatos seurasi miestä jonka vaimo näytti nauttineen sitruunaa lounaaksi. Mies kulki epävarmasti askeltaen, nainen veti isoa matkalaukkua. Ne hävisi hissiin.

Ihan kuin Mirja aikanaan, Aatos mietti. Se ei osannut nauttia edes matkustamisesta. Aatos matkustelikin enimmäkseen yksin liiton loppuaikoina. Deen kanssa oli erilaista. Nyt matkustaminen oli vastenmielistä, Dolores ei ymmärtänyt ollenkaan miehistä tapaa rentoutua. Se oli sanonut ettei vetäisi ketään perässään tässä elämässä.

Dolores saisi hänen puolestaan tyytyä happamaan matkakumppaniin. Sitä saa mitä tilaa, Aatos mietti.

Hytissä Aatos potkaisi kengät jalastaan ja rojahti punkalle. Ei, hän ei ollut kiinnostunut lähtemään kannelle ja päätäkin särki. Dolores asetteli huivia kaulansa ympärille ja suipisti peilille suutaan.

jatkuu..

X