Juopon elämää vaikeuttavat hysteeriset ihmiset
Niitä on paljon. Yksikin kyllä riittää tekemään juopon elämästä helvettiä. Kuuntelisivat kun juoppo sanoo ettei aihetta huoleen ole, vaikka otsanahka on valunut silmille kaatumisen seurauksena ja estää näkemisen.
Tiedän naisia jotka ovat soittaneet poliisille kun puoliso on lähtenyt kännissä auton rattiin. Kiitokseksi ovat saaneet seuraavana aamuna putkasta loukkaantuneen ja vihaisen alkoholistin. ”En olisi ikinä uskonut että edes sää voit olla noin vittumainen”.
Valmistin kerran herkullista uunibroileria. Kokonaisena uuniin ja sopivasti lämpöä. Kestää kypsyä, lähibaariin yhdelle. Lintu oli muuttunut nokikanaksi silloisen tyttöystävän saapuessa kotiin. Minä tulin kotiin myöhemmin vihaisena siitä ettei tyttöystävä ollut tullut kotiin ajoissa ja suoraan töistä niin kuin ihmisillä on tapana. Vastuuton ämmä. Hysteerinen kun kehtasi valittaa hajusta.
Vaimo ryntää keskellä yötä sammuttamaan parvekkeella palavaa tuhkakuppia ja muovikalusteita. Jauhesammuttimella. Hysteerisen ämmän ylireagointia. Jauhesammutin ja kaikki, voi helvetti. Sellaista voi käyttää vasta todellisen vaaran uhatessa.
Maailmassa olisi enemmän sankareita ilman hysteerisiä ämmiä. Minultakin jäi sankarillinen veneen pelastaminen suorittamatta joitakin vuosia sitten. Uudenkaupungin pursiseuran laiturissa ukkosmyrsky irrotti purjeveneemme poijusta. Tempaisin vaatteet pois ja ilmoitin uivani poijulle ja kiinnittäväni sen uudelleen.
Vaimo kirkui ja huusi ja esti sankaritekoni. Ukkosmyrsky laantui, minä sammuin ja vaimo kiinnitti veneen poijuun yksin.
Mitä se J Karjalainen taas lauloikaan?
AATOS JA DOLORES
Aatos odotti etupihalla kun taksi ajoi autotallin eteen. Kuljettaja kurottautui aukaisemaan etuovea. Aatos aukaisi takaoven ja istui kuljettajan taakse. Auto täyttyi partaveden tuoksusta. Old Spice oli varma valinta Aatoksen mielestä, se peitti muut hajut alleen.
Kerrottuaan Doloreksen vastaanoton osoitteen, hän kokeili takin kankaan läpi puolenlitran muovista viinapulloa. Sen voimalla hän hoitaisi tehokkaasti Doloreksen antamat tehtävät.
Hän hätkähti kun kuljettaja ilmoitti summan. Aatos huomasi auton pysähtyneen ja kuljettajan katsovan häntä peruutuspeilistä.
– Voisit oikeestaan odottaa tässä, mulla ei mene kauan
Doloreksen avainnippu oli pienempi kuin hänen omansa, Aatos erotti ne toisistaan jo taskussa ja veti vastaanoton avaimet esiin.
– Seitsemän kuus kuus seitsemän
Hälytyskoodia kuiskaten hän aukaisi oven. Ilkeä piipitys taukosi Aatoksen näppäiltyä huolellisesti koodin. Odotustilan tiskin takana oli konttoritila, puhelin oli pöydällä. Se oli samanlainen kuin Aatoksen liikkeen puhelimet. Hän sen oli Dolorekselle antanutkin. Kallis ja varmatoiminen.
Tukeva viinaryyppy selvittäisi äänen vakuuttavaksi. Aatos vilkaisi mainosteippien peittämiin ikkunoihin. Kadulta oli mahdotonta nähdä sisälle. Kalpea keväinen päivänvalo läpäisi vaivoin ikkunat. Ryyppy sai hänen mielensä kepeäksi. Aatos painoi painoi vastaajan nappia ja aloitti viestin.
– ”Hola amigos, uusia varaukssia ei oteta vastaan ja jo varatut ajat siirretään myöhempään ajankohtaan, tämä tiedoksi kaikille musteille ja mirreillekkin”
Aatoksen ajatus katkesi, tämä ei ollut sitä mitä Dolores oli pyytänyt mutta asia tulisi selväksi. Pieni huumorikin oli paikallaan. Syy olisi tietysti kerrottava, hän jatkoi pienen hiljaisuuden jälkeen.
– ”Ssairaustapauksen vuoksi..vakavan siis”
Tyytyväisyys viestiin kaikkosi kun hän huomasi unohtaneensa Doloreksen työkännykän kotiin. Miten hän nyt saisi peruutetavista ajoista ilmoituksen perille? Konttoripöydän laatikossa oli musta tussi, Aatos tempaisi kopiokoneesta paperin ja kirjoitti siihen aikojen peruuntumisesta. Sen voisi teipata oveen.
– Seitsemän kuus kuus seitsemän
Aatos sulki oven ja palasi taksiin. Etupenkille.
jatkuu..