Teksti:
Kalle Lähde

Pääsin viikolla televisioon puhumaan lomajuomisesta ja sen käsistä riistäytymisestä. En saanut puoliakaan sanottua. Osaksi johtui häveliäisyydestä, osaksi rajoitetusta ajasta.
Sanon nyt. Eli jatketaan aiheesta. Toimittaja kysyi mitä pitäisi tehdä jos juominen on lomalla riistäytynyt käsistä? Apua pitäisi hakea, minä sanoin. Mutta auttaako se jos lääkkeeksi tarjotaan riippukeinussa makoilua tai kaukoputken ostamista tähtitaivaan tiirailua varten? Minulle on niitäkin ehdotettu lääkkeeksi alkoholismiin.

Raaka suositukseni hoidoksi on ryypätä enemmän loman jälkeen. Siis siinä tapauksessa että potilas syyttää juomisestaan sateista tai kuumaa kesää, liian pieniä mansikoita tai päivärytmin puuttumista lomalla.

Ai miksi? Siksi että rankan ryypiskelyn jatkaminen tuo nopeammin juomarin tietoisuuteen todellisen syyn vittumaiseen lomasäähän. Se on alkoholismi. Ei kaukoputken puuttuminen harrastusvälineistä.

Edessä on vuosien juomahelvetti jos loman jälkeen lääkitään masennusta, kevennetään niitä kuuluisia työkuvioita, rötkötetään riippukeinussa ja mitä näitä hoitomuotoja nyt on. Jos hoitaja on vielä hokenut kuinka ”retkahdus kuuluu toipumiseen” niin paketti alkaa olemaan kasassa.

Sellainen juomari joka näistä hoidoista huolimatta vetää lomat ja viikonloput pitkiksi, saattaa olla kiinnostunut oikeasta toipumisesta. Kannattaa googletella yksityisen puolen hoitopaikkoja. Niitä on meillä suomessakin onneksi. Niissä ei leikellä Vera Telenius – paperinukkeja eikä veistellä pajupillejä. Hoito on tehokasta. Ihan vaan siksi koska siellä hoidetaan alkoholismia. Siellä nauretaan makeasti kun juomari kertoo pienistä mansikoista.

Minulle on kaukoputkesta nykyään paljon iloa. Kiitos vinkistä.

 

AATOS JA DOLORES

Seppälä soitti ovikelloa sadannen kerran ja seisoi hiljaa kuunnellen. Uutta lunta oli pyryttänyt portaille ja sinetöinyt Aatoksen ulko-oven. Pyryn jälkeen siitä ei ollut kukaan kulkenut.

Seppälän sydän hakkasi kun hän kurotti avainta Doloreksen neuvomasta paikasta, apukeittiön räystäspellin alta. Hän työnsi avaimen hiljaa lukkoon. Sisällemeno arvelutti ja tuntui röyhkeältä, vaikka Dolores oli luvan, tai suoranaisen käskyn antanutkin. Seppälä otti rappuharjan ja huiskaisi muutaman kerran vihaisesti rappua. Kaikki viivyttely voisi tuoda tilanteeseen toisenlaisen ratkaisun.

Eteisessä Seppälä kuunteli. Talossa oli hiljaista. Jostain kajasti valoa luoden eteisaulaan hämärän jossa saattoi kulkea. Hän asteli aulan poikki keittiön suuntaan. Lieden yläpulella olevan tuulettimen valossa keittiö näytti tyhjältä. Tyhjiä viinipulloja seisoi tummina patsaina pitkin keittiötasoja. Aatosta ei näkynyt.

jatkuu..

X