Teksti:
Kalle Lähde

Ystäväni Mikko innoitti facebook-päivityksellään pohtimaan arkipäivän käyttäytymiskoodistoa. Lainaan suoraan Mikon päivityksestä:

” Miesten välisessä koodistossa ensintervehtiminen on alistumisen merkki. Pikkasen paremmat miehet eivät tervehdi ensin pikkasen huonompaa. Paljon paremmat tervehtivät joskus selvästi huonompaa armosta tai esimerkin vuoksi.
Koneistajat ovat hitsaajia parempia, eivätkä yleensä tervehdi ensin hitsaajaa. Tämä johtuu siitä että koneistuslaitteissa on enemmän vipstaakeja ja nappuloita kuin hitsauskoneissa. Sama pätee salikäytöksessä, 150 kg:n penkkipunnertaja ei tervehdi ensin 100 .kg:n penkkipunnertajaa, vaikka kyseessä olisi paremmin koulutettu henkilö.”

Turhaa tulla väittämään että tämä ei olisi totta. Laumahierarkia ei katoa vaikka niin sanottu sivistys on lisääntynytkin. Pintakuorrutteen alla on jokaisella se rakkain asia eli oma ego.

Ego taas pysyy kurissa jos puolisoksi on siunaantunut ihminen joka osaa ”vittuilla hellästi”, niin kuin Mikko sanoo.

Ennen vanhaan laivassa poosu ei puhunut jungmannille suoraan vaan esimerkiksi läsnäolevan matruusin kautta. Näin jungmanni välttyi luulemasta itsestään liikoja.

”Pistäs toi poika harjaamaan lattia”, niin se vaan on että rakennustyömaalla pitää nimellä kutsuminen ansaita. Tokaisussa vastaava mestari kasvattaa omaa egoaan ja päästää sipulinhajuisen röyhyn. Poikaa sieppaa ja harja viuhuu. Tämän se laittaa kiertämään kun aika tulee.

Sairaalamaailma on kuulemma aivan sairas mitä hierarkiaan tulee. Vanhemmat lääkärit tuntevat arvonsa ja saattavat kohdella sairaanhoitajaa alentuvasti. Potilas ei tästä huolimatta parane nopeammin.

Vankien nokkimisjärjestys on ihmisyyttä puhtaimmillaan. Vankilassa ei tarvitse näytellä sivistynyttä ja ihminen voi olla rehellisesti oma paha itsensä ja kiusata pienempäänsä.

Akateeminen lukijakin voi mennä itseensä ja myöntää tämän olevan totta yliopistomaailmassakin, vaikka siellä tuskin kukaan nostaa penkiltä edes neljääkymmentäkiloa.

X