Teksti:
Kalle Lähde

Viisikymmentävuotispäivien järjestäminen voisi olla hyvä keino kurkistaa minkälaisia ihmisiä hautajaisiisi tulee. Tarvitset vain sopivasti mielikuvitusta että voit asetella itsesi arkun kannen alle makaamaan. Vaihdat vieraiden ilmeet ja vaatetuksen niin jipii, olet omissa monttubileissäsi.

Riippuu tietysti kuinka terveitä ja tapaturma-alttiita vieraat ovat. Ikävää olisi sekin jos olet joukosta viimeinen. Jos olet, niin luvassa on hautajaisia kyllästymiseen asti. Itse en ole kovin huolissani tästä mahdollisuudesta.

Full Metal Jacket elokuvassa Animal Mother sanoo: Better you than me katsoessaan kaatuneita aseveljiään. Niin minäkin mietin nuorempana joutuessani jonkun vanhuksen syntymäpäiväkutsuille. Vanhuksen, joka täytti viisikymmentä.

Eipä silti, monet näistä vanhuksista elävät edelleen ja osa jopa virkeämmin kuin minä itse. Jotakin on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Enää viisikymppinen mies ei automaattisesti käytä kävelykeppiä. Ei niistä flunssaansa suureen pyyheliinaan korostaakseen taudin vakavuutta, eikä kärsi sotavammoista.

Viisikymppisen miehen sotavamma on nykyään punttisalilla revähtänyt hauis. Viagra korvaa kävelykepin. Sekin vaan siksi kun pojat sanoi että saa paremmin tehot käyttöön. Flunssa on kyllä miehelle edelleen kuolemanvakava sairaus. Jos joku ei tiedä minkälaista ääntä dinosaurukset pitivät, voi kuunnella flunssaista miestä sohvanpohjalla. Joukkotuhoa enteilevä sairaus siis.

Ennen mies avioitui uudelleen jos jäi leskeksi. Joku oli hyvä olla hoitamassa flunssaa ja taloutta. Nykyään joku fitnesspimu voi saada pään niin sekaisin viagranpopsijalta että aitaa kaatuu ja vaimoa ei enää muisteta. Toki sama kertakäyttökulttuuri on fitnesspimuillakin kun kyllästyvät karvoja kasvaviin korvakäytäviin.

Yhtä kaikki, hautajaiset on edessä fitnesspimullakin. Omat nimittäin.

X