Teksti:
Kalle Lähde

Jos joku asia tuottaa minulle mielipahaa, se pitää kieltää. Minulla on oma moraalikoodistoni, joka määrittelee oikean ja väärän. Jos pahoitan mieleni jonkun toisen mielipiteestä, minun moraalini tuomitsee mielipiteen vääräksi. Helppoa.

Kun olen tuominnut mielipiteen, minä ja korkeamman moraalisen ymmärryksen omaavat kaltaiseni nostamme suuren äläkän ja aloitamme työn väärän mielipiteen kieltämiseksi. Sekin on helppoa. Kaikki pelkäävät meitä, jopa omiemme joukossa. Meillä on ilmaherruus. Se juovuttaa.

Lakien kirjaimellinen noudattaminen on kääpiöälyisiä massoja varten, minun oma moraalini määrittää koska lakia voi jättää noudattamatta. Riittää kun pöyristyn riittävästi ja kerron itselleni kuinka väärin olisi noudattaa lakia joka tuottaa minulle pahaa mieltä.

Nauramme puoluekurin sallimille omatuntoäänestyksille. Me emme tunne joukossamme vapautta omaan mielipiteeseen, väärästä uutislinkistä tykkääminen facebookissa aiheuttaa niin paljon vaikeuksia elämässä ettei kukaan halua tykätä väärin. Ihanaa olla aina oikeassa. Ihanaa tuomita ja ihanaa tehdä maailma paremmaksi paikaksi elää. Paitsi niille tietysti jotka ajattelevat väärin.

Joskus tulee takaiskuja, sellaisia jotka osoittavat meidän olleen väärässä. Mutta ei hätää, me käännämme takaiskun nurinniskoin ja olemme taas oikeassa. Kukaan ei enää tiedä mikä on totuus kun me kiljumme ja osoitamme mieltä paremman huomisen puolesta. Parempi huominen, yksi mielipide.

Yksi ainoa globaali mielipide on avain ihmiskunnan pelastumiseen. Tästä me olemme kaikki pian samaa mieltä. Kannustan loukkaantumaan myös niiden puolesta jotka eivät itse  ymmärrä tulleensa loukatuksi. Se on aitoa välittämistä.

 

X