Teksti:
Kalle Lähde

 

Ystäväni ihmetteli kun puhuin kääpiömäyräkoirastani ja käytin pronominia ”hän”. Yritin selittää että ”joo, kyllä hän on perheenjäsen ja siksi Hän”. Ystäväni ei selvästikään asiaa ymmärtänyt, hyvistä perusteluistani huolimatta. Nykyään käytän ystävästäni pronominia ”se”, hänen läsnäollessaan.

Hän, Nemo, on nyt poissa. Perheenjäsen on kuollut. Kukaan ei enää muistuta keittiökaappien ovia paukuttamalla, että on ruoka-aika. Hänen ruoka-aikansa. Älkää unohtako. Emme me unohtaneet, silti hän muistutti meitä 14 vuotta, että kellonaikojen kanssa pitää olla tarkkana.

Se koski kaikkea, Nemolla oli tarkat rutiinit. Aamupissalle kello kuusi. Paitsi jos satoi, silloin ei ollut kiire. Iltapissalle kello 21 ja sen jälkeen piti saada keksi. Keksillä kuitattiin nukkumaanmeno mahdolliseksi.

Muuten hän eli kuin ”ellun kana”. Nemohan oli metsästyskoira joka ei välittänyt metsästä. Yritin hänet muutaman vuoden ottaa mukaani sienimetsälle. Polulle pudonnut risu pysäytti aina hänen matkantekonsa. Voimakas tuhahtelu kertoi että minun on palattava, nostettava hänet risun yli tai siivottava polku esteettömäksi. Ja minä siivosin. Ja nostelin. Ihan rakkaudesta. Ja kun hän osasi sitä vaatia.

Kaupungissa ovikellon soitto sai Nemon riemastumaan. Ja punaiset polkupyörät olivat rähjäämisen ansainneet. Michael Monroe käveli kerran Turussa vastaan. Nemo pysäytti matkanteon ja jäimme odottamaan rokkarin saapumista kohdallemme. Hillitön rähinä, sellainen että sylkeäkin meni väärään kurkkuun. Sitä hän kakoi sitten kotiin asti. Sylkeä meni väärään kurkkuun myös Valion mainospingviiniä haukkuessa. Michael ja mainospingviini? Nemo vei salaisuuden mukanaan.

Ilopissan tavattaessa ansaitsivat minun isäni ja vaimon mummu. Jotain erityistä lämpöä Nemo tunsi heitä kohtaan. Mutta saimme me muutkin rakkautta. Sellaista jota ei unohda. Te koiranomistajat tiedätte mitä minä tarkoitan. Kun pieni mäyräkoira painaa päänsä illalla samalle tyynylle ja nuolaisee poskea, maailma ei tunnu pahalta paikalta elää.

Kuinka voi aikuinen mies itkeä silmät päästään? Jos haluat tietää niin hanki koira. Saunokaa yhdessä ja ulkoilkaa, katsokaa leffaa sohvalla, anna sen tulla viereesi sänkyyn. Eläkää ystävinä 14 vuotta. Sitten hän lähtee ja sinä jäät. Kaksi päivää olen itkenyt. Eikä loppua näy. Tänään pitää ryhdistäytyä kirjamessujen ajaksi, mutta sitten itken taas.
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”. Kuinka väärässä voikaan latina olla? Sinä olit suuri persoona, villapaidassasi ja ilman sitä.

Olet Nemo jokaisen kyyneleen arvoinen jonka me itkemme. Meillä on niin kova ikävä että se sattuu.

X