Teksti:
Kalle Lähde

Ei se tainnut otsikossa vieläkään mennä oikein tuon artistin nimi. Mutta itse olen tyytyväinen. Sama juttu elämässäni. Ei sekään välttämättä ole jonkun toisen ihmisen mielestä kirjoitettu oikein, mutta itselleni riittää hyvin. Ainakin nyt. Voi olla että joutuu muutaman ”eikun” vielä kirjoittamaan jos elinpäiviä riittää.

Kuolleet kalat uivat virran mukana, vai miten se fraasimainen viisaus kuuluu. Jos se on viittaus ihmisiin, niin kuolleet eivät ui enää ollenkaan. Ja miksi yleensä pitäisi valita vasta- tai myötävirta? Saa kai sitä jäädä vaikka suvantopaikalle haukkomaan henkeään, jos siltä tuntuu? Piileskellä rantaruovikossa tai uida kokonaan vaikka virtaan laskevaan paskaojaan? Paskaojassa puljatessa veteen saattaa tottua eikä ymmärrä enää uida takaisin. Lopulta kidukset on täynnä sitä itseään.

Pitääkö joku jana täyttää, niin kuin joku, jota kukaan ei tunne, on keksinyt? Minkälainen on kunnollisen ihmisen tyylipuhdas suoritus elämästä? Puoliso, sähköpotkulauta, kierrätyspiste, etelänmatka, kaikki tykkää?

Vuosi 2117

”Kalle, miten ihmeessä on mahdollista että elät vielä 150-vuotiaana?

No, mä join aina päivämäärän yli mennyttä maitoa, en käynyt koskaan thaimaasessa, en kytännyt iltalisiä, pelkäsin lääkäreitä, koeponnistin surkeuteni, uin paskaojassa, en käyttänyt etukorttia, enkä luullut eläväni ikuisesti.”

Onneksi en elä enää vuonna 2117.

Eninem! Tulihan se sieltä.

X