Ihmiselämään mahtuu monenlaisia jouluja
Lapsuudesta on tietysti parhaat joulumuistot. Eivätkä ne liity, kummallista kyllä, saamiini lahjoihin, vaikka jotain aina sainkin. Ne liittyvät tunnelmaan. Se oli odottava, harras ja turvallinen. Pitkäkin se oli. Koulussa harjoittelimme tiernapoikia jo marraskuussa. Punaisesta kartongista väsättiin tonttuja koristeiksi. Joulutunnelmissa meni viikkoja. Sitten huipennus. Aattona ja joulupäivänä ei saanut riekkua kylillä, tunnit hidastuivat mutta hartaus lisääntyi.
Lopulta joulu haihtui ja tunnelma sen myötä, aina uudenvuodenpäivänä. Paukkupommien mustuneet riekaleet lumihangella kertoivat joulun päättyneen. Lapsuuden jouluja oli lopultakin harmillisen vähän, sitä kun varttui ja alkoivat toisenlaiset joulut. Ja laulut.
Laivalta on hyviä muistoja. Mahtava Milkyway meren yllä, rasvatyyni meri, ja yhteishenki jota olen jäänyt kaipaamaan. Olen viettänyt jouluja Välimerellä, Meksikonlahdella ja Atlantin valtamerellä. Selvinpäin, vähän kännissä ja tukevassa humalassa. Olen paistanut kinkkua ja leiponut limppua. Pipareitakin piti olla.
Olen viettänyt lukuisia jouluja pubin baaritiskillä tuijotellen joulukoristeita, jotka vain lisäsivät ankeutta. Oli siellä pubissa aina muitakin ja kyllä siellä ihmisyys loi joulutunnelmaa, vaikka hartauden kääntöpuolella joulua vietimmekin. Olen siis pilannut läheisteni jouluja katoamalla viinanjuonnin mustaan aukkoon, mustassa tonttulakissani. No, anteeksi olen saanut.
Norjassa asuessamme kulttuurierot Suomeen olivat pienet. Joulukuusi sielläkin laitettiin. Mutta norjalainen jouluruoka on kummallista ja hyvin harmaata väritykseltään. Medisterrekaker ja medisterrepølser.. onneksi riisipuuroa syötiin Norjassakin. Norjassakin muuten pystyy pilaamaan joulun juomalla viinaa. Kokeilin toki.
Nyt makaan sohvalla. Koirat vieressäni ja kirjoitan. Kuusi on kaunis, vaimo valitsi ja minä sahasin tylsällä sahalla. Sahani on tylsä, mutta osaan ottaa rennosti, enkä pilaa enää kenenkään joulua. Hautuumaalla käydään. Sitten syödään, kun tulee nälkä. Aika simppelit eväät kahdelle aikuiselle. Jotain pyhää ja harrasta tässä on, kun sen sieltä lapsuudesta on saanut. Kiitos siitä vanhemmille, heidät kiitokseni vielä tavoittaa. Kiitos perinteistä ja rakkaudesta iäisyyteeen siirtyneille isovanhemmille. Tulen pian käymään ja laitan kynttilät.