Silloin kun minä olin Suomen armeijassa

Jaa kaverilleTilaa Seura

No, minä olin laivastossa. Se sopi merihenkiselle nuorukaiselle paremmin kuin marssiminen harmaassa sarkapuvussa. Laivastossa alokkaalla oli sininen sarkapuku. Se hankasi karheudellaan kaulan punaiseksi. Nykyään sellaisesta vammasta saisi luultavasti vapautuksen koko palveluksesta. On se ilmeisesti traumatisoinut minutkin, koska asian vielä muistan.

Mutta ei tullut mieleenkään keskeyttää. Muistan jonkun loukkaantuneen fyysisesti lomalla ollessaan ja harmitelleen, kun joutui keskeyttämään. Oli alkanut jo tuntea olonsa kotoisaksi sotaisassa joukossamme.

Alokasajalta muistan kun alikersantti huusi meille alokkaille: TE OPITTE TÄÄLLÄ TAPPAMAAN! Meitä alokkaita nauratti kovasti. Rangaistukseksi jouduimme kiertämään panssarivaunun hylyn myötäpäivään. Kukaan ei siis pillahtanut itkuun, vaikka puhuttiin tappamisesta. Eikä kukaan pitänyt simputtamisena panssarivaunun kiertämistä.

Marssiessa lauloimme ja uhkasimme tehdä Ruotsista siirtomaan. Ei tullut mieleenkään soittaa toimittajalle ja itkeä asiasta. Lauloin mukana kovaan ääneen, vaikka en osaa laulaa, enkä aikonut maailmankuvaani muuttaa siirtomaasoturiksi yhden harmittoman laulun perusteella.

Aamupesuun sai aikaa kaksi minuuttia ja siitäkin oli aina kuulemma puolet kulunut, ennen kuin sai harjan suuhunsa. Paskalla käytiin ovettomassa toiletissa, joita oli rivissä monta. Ei tullut mieleen alkaa prinsessaksi ja vaatia ovea tai yksityisyyttä. Saati käyttää sitä keskeyttämisen perusteena.

Alokasaika päättyi ja alkoi palvelus sotalaivalla. Seilattiin ympäri Itämerta mukavissa ja hyvin istuvissa vaatteissa. Käytiin pudottamassa syvyyspommeja Bengtskärin majakan vesillä ja sitten kerättiin Busterilla silakat syötäviksi.

Kylmä sota tuli lähelle, kun yöllä käytiin tunnistamassa silloisen DDR:n fregatti, joka kellui kulkuvaloitta valtakuntamme aluevesien tuntumassa. Siinä syntyi ymmärrys siitä, miksi olemme täällä. Tuli myös tunne, että tuolle kyllä pärjäisimme, jos ruvettaisiin koittamaan.

Hienoa aikaa se oli. Ja tarpeellista, jokaisen sukupolven vuorollaan. Kykyjensä mukaan. Näkkileipä ja karttakeppi käyttöön kouluissa. Vitsaa kotona pahoista teoista. Siinä lääkkeet liialliseen herkkyyteen. Eihän tästä muuten mitään tule.

X