Luontoa ja luolia Riiassa – Koe upea Gaujan kansallispuisto suurkaupungin kupeessa

Kanootti lipuu alavirtaan Turaidan linnan ohi. Korkealla joen yläpuolella kulkee reilut 1,5 kilometriä pitkä köysirata, joka kuljettaa syvällä laaksossa virtaavan joen yli. Olemme noin tunnin matkan päässä Riiasta, Gaujan kansallispuisto tunnetaan myös Latvian Sveitsinä. Aivan alppikorkeuksiin jokivarren kukkulat eivät yllä, mutta tasaisessa Latviassa Gaujan jylhät maisemat ovat ainutlaatuisia.

Ei ihme, että alueesta tehtiin maan ensimmäinen kansallispuisto, tosin vasta vuonna 1973. Kansallispuiston sielu on yli 300 miljoonaa vuotta sitten muodostunut jokilaakso. Puiston läpi mutkittelevan Gauja-joen varrella on uhkeita hiekkakivimuodostelmia, jyrkänteitä ja luolia.

Suosittu tapa tutustua jokilaaksoon on vuokrata kanootti. Melominen myötävirtaan on helppoa, eikä vaadi aikaisempaa kokemusta. Kanoottivuokraarajat antavat pikaopastuksen ja kuljettavat asiakkaat haluttuun paikkaan ylävirtaan.

Joenvarren niityillä ja lehtometsissä voi nähdä harvinaisia lintuja, muun muassa virtavästäräkkejä, tammitikkoja ja viitasirkkalintuja. Joella voi myös seurata majavan padonrakennuspuuhia. Nisäkäslajeja on majavien lisäksi 47.

Luonto on muutenkin rikasta. Gaujan kansallispuisto on lähes 900 kasvilajin kasvupaikka.

Latvialaisessa keittiössä lumoavat riista, sienet, hunaja ja muut luonnon antimet: kasvistarjontakin on laadukasta. Kuva: Pekka Numminen

Gaujan kansallispuisto tarjoaa hyvät ulkoilureitit

Vajaa kymmenen metriä joen yläpuolella pystysuoran kallion seinämässä avautuu musta aukko. Se johtaa paholaisen luolaan.

Nimensä luola on saanut tarinasta, jonka mukaan hieman hölmönä pidetty paikallinen paholainen pelästyi kukon kiekumista ja piiloutui luolaan. Paholaisen hengitys kärvensi luolan seinämät mustiksi. Ulos kömpiessään paholais-rukka tippui jokeen ja hukkui sinne.

Sisään luolaan ei nykyisin saa turvallisuussyistä mennä, mutta paholaisen luolaa voi katsella vaikkapa joen vastarannalla olevalta patikkapolulta.

Gaujan kansallispuistossa on paljon hyvin hoidettuja polkuja, joista valtaosa kulkee joen rannoilla. Polut on merkitty selvästi ja niiden varsilla on tauko- ja tulipaikkoja. Reittejä on eri pituisia ja vaikeusasteisia.

Joentöyrään pusikko kätkee paholaisen luolan suuaukon. Kuva: Pekka Numminen

Ritarit käännyttivät

Toivon hartaasti, että vuokrapyörän jarrut on huollettu kunnolla. Alamäki Siguldan kaupungista jokirantaan on jyrkkä ja mutkikas. Jarrut onneksi pitävät ja alhaalla helpottaa. Pyöräily jokea myötäävällä pikkutiellä on leppoista, levähtää voi rantaniityllä.

Ylöspäin tullessa ymmärrän, miksi vuokraamo suositteli sähköpyörää, ilman moottorin apua ylämäki olisi mennyt taluttamiseksi.

Sen sijaan kipuaminen Turaidan linnan torniin käy porrastreenistä.

Isorenkaisilla läskipyörillä alueen poluista saa eniten irti lyhyessäkin ajassa. Sähköavusteisina niillä pääsee jyrkätkin mäet kevyesti. Kuva: Pekka Numminen

Kalparitaristo ja Riian silloinen piispa ryhtyivät rakentamaan Turaidan linnaa tukikohdakseen 1214. Tarkoituksena oli käännyttää paikallinen väestö kristityiksi. Kalparitariston miekkojen kalistelu ei onnistunut riittävän hyvin, se joutui sulautumaan saksalaiseen ritarikuntaan, jolle Turaidan herruus siirtyi.

1700-luvun jälkipuoliskolla palossa vaurioitunut linna hylättiin. Nyt linna on restauroitu hienoon kuntoon ja se on yksi Latvian suosituimmista nähtävyyksistä.

Gaujan kansallispuisto: Kalpaveljien eli katolisen kalparitarikunnan 1200-luvulla rakentama Turaidan linna oli pitkään rappeutuneena. Nyt se on vuosisataisessa loistossaan maan kuuluisimpia nähtävyyksiä, vaikka entisöintityö ei ole kokonaan valmis. Kuva: Pekka Numminen

Turaidan linna ja Gutmanin luola

Turaidan linnaa ympäröi suuri puisto. Siellä on lehmuksen alla hautamuistomerkki, jonka edessä on lähes aina tuoreita kukkia. Linnan kirkossa tai muualla lähistöllä vihityt hääparit tuovat Turaidan ruusuksi nimetyn neidon haudalle kukkia varmistaakseen oman rakkautensa kestävyyden.

Legendan mukaan 1600-luvulla elänyt kuvankaunis Maija-neito joutui viekkaan puolalaisen linnanherran ahdistelemaksi. Maija kuoli ennemmin kuin luopui rakkaudestaan sulhaseensa, linnan nuoreen puutarhuri Viktoriin.

Lähellä Turaidan linnaa on kymmenen metriä korkea Gutmanin luola, jossa nuorta neitoa himoinnut sotaherra teki hirmutöitään. Baltian suurin luola on ollut nähtävyys jo vuosisatoja, sen voi päätellä hiekkakiveen tehdyistä kaiverruksista, joista vanhimmat ovat 1700- luvulta.

Gaujan kansallispuisto: Gutmanin luolasta löytyy merkkejä niin muinaisista kuin nykyisistäkin kävijöistä. Hiekkakiveen on helppo kaivertaa jälkensä. Kuva: Pekka Numminen

Puistokioskit ovat hurmaavia. Kuva: Pekka Numminen

Viiniä voikukasta

Olkihattuinen herra kaataa viiniä laseihin Krimuldan kartanon kivinavettaan tehdyssä elegantissa maisteluhuoneessa.

Miljöön voisi hyvin kuvitella olevan Ranskassa, tosin lasissa oleva viini on tehty brittiläiseen tapaan voikukan terälehdistä.

Jãnis Mikans maistattaa viini­tila Cremonin tuotteita. Kuva: Pekka Numminen

Krimuldan 1800-luvun kartano toimi neuvostoaikana parantolana, nyt osaan rakennuksista voi majoittua. Kuva: Pekka Numminen

Pienellä Cremon-viini­tilalla valmistetaan viinejä ja liköörejä latvialaisista marjoista, hedelmistä ja kukista. Tilalla tislataan myös calvados-tyyppistä omenabrandya ja giniä.

”Valtaosa raaka-aineistamme tulee tästä kartanon puutarhasta, lähimetsistä ja paikallisilta viljelijöiltä”, viinimestari Jãnis Mikans kertoo.

Voikukka- ja syreeniviini­hörpsyjen jälkeen voi käyskennellä 1800-luvun alkupuolella rakennetun Krimuldan kartanon upeassa puutarhassa. Hieman ränsistyneessä, mutta hienossa kartanossa on majoitushuoneita ja kauniit näkymät Gauja-joelle. Köysirata kulkee Siguldan kaupungista Krimuldaan.

Sigulda on alueen keskuspaikka ja hyvä tukikohta retkille.

Sigulda on alueen keskuspaikka ja hyvä tukikohta retkille. Pikkukaupungin historia ulottuu 1000-luvulle, kun itämerensuomalaisiin kuuluneet liiviläiset rakensivat sinne asutuksiaan.

Gaujan kansallispuisto on hyvä päiväretkikohde Riiasta. Siellä voi pysähtyä hyvin myös automatkalla Suomeen, sillä puisto on pohjoiseen päin pääkaupungista.

Siguldan puistoissa on taideteoksia ja paljon pysähtymisen arvoisia taukopaikkoja. Kuva: Pekka Numminen

Lue myös: Lähde lomalle Riikaan – Ostosmatkailijan unelma tarjoaa edullista kauneudenhoitoa, käsitöitä ja paikallisia herkkuja

Artikkelia on muokattu 16.4.2023 klo 14:45