Tupakkatehdas teki Pietarsaaresta naisvaltaisen ja kaksikielisen - nyt kaupunki tarjoaa matkailijoille puutaloidylliä ja upeita hiekkarantoja

Pietarsaari tunnetaan puistojen ja puutarhojen kaupunkina. Sen sydän on ollut tupakkatehdas, jonka moniin vaiheisiin matkailija voi tutustua tupakkamuseossa.

Naisia naisia! Tupakkatehdas mullisti Pietarsaaren monella tapaa. Se teki kaupungista naisvaltaisen ja myös kaksikielisen. Naisia haalittiin pohjalaiskaupunkiin agenttien avulla ympäri maata, Helsingistä, Turusta, Viipurista, Tampereelta, paikkakunnilta, joilla jo oli tupakkateollisuutta.

Pietarsaari rakentui tupakkatehtaan ympärille

Vuonna 1909 Strengbergin tupakkatehtaassa oli töissä 1600 ihmistä, kun koko kaupungin väkiluku oli 6500. Valtaosa tehtaan työntekijöistä oli naisia.

Samalla, kun väkiluku kasvoi, kaupunki kaksikielistyi. Tupakkatehtaan naiset kasvattivat suomenkielisten osuuden 20 vuodessa kahdeksasta prosentista yli 40 prosenttiin.

Saimaa, Työmies, Armiro, Colt. Tehdas lopetettiin 1998, mutta tehtaan ja sen tuotteiden historiaan voi tutustua museossa, joka vuosien tauon jälkeen avattiin viime vuonna uudelleen.

Tupakkatehtaan museo perustettiin jo vuonna 1930. Se oli useita vuosia suljettu, mutta avattiin vuonna 2019 uudelleen. Kuva: Pekka Numminen

Strengbergin tupakkatehtaan vuonna 1909 valmistunut laajennusosa kellotorneineen on Pietarsaaren maamerkki. Kuva: Pekka Numminen

Pietarsaaren nähtävyydet – Tupakkatehtaan museo

Museossa on esillä myös mainoksia, jotka kuvastavat oman aikansa henkeä. Tupakan terveyshaitat ovat nykyään hyvin tiedossa, mutta aiemmin tuotteita markkinoitiin muun muassa hammaskivun parantamiseen. Tupakkamuseossa on esillä myös ”astmasavuke”. Näitä mentholsavukkeita myytiin jopa apteekeissa.

Savukkeiden, piipputupakan ja nuuskan lisäksi naiset käärivät tehtaalla sikareita. Erikoissikareita tehtiin muun muassa marsalkka Mannerheimille, Jean Sibeliukselle, presidentti J.K. Paasikivelle ja Urho Kekkoselle.

Noin 10 kilometrin päässä Pietarsaaren keskustasta olevassa Fäbodassa on upeita rantoja. Kuva: Elisa Karhula

Pietarsaaren suuri puutaloalue

Tupakkatehtaan vierestä alkava viehättävä Skata on Suomen suurimpia yhtenäisiä puu­taloalueita ja nykyään Pietarsaaren muodikkaimpia asuinpaikkoja.

Alun perin Skatassa asui tupakkatehtaan työläisiä ja merimiehiä. Valtaosa rakennuksista paloi 1835. Nykyiset talot on rakennettu pääosin 1850–1930.

Työläiskaupunginosan talot on suunniteltu ehkä sananmukaisestikin tupakka-askin kanteen, yhtenäinen arkkitehtuuri puuttuu. Skata oli vähällä tuhoutua 1960-luvun hävitysvimmassa, mutta puskutraktorit saatiin pidettyä poissa ja alue suojeltiin.

Monen puutalon seinään on kiinnitetty risti, sydän ja ankkuri. Usko, toivo ja rakkaus ovat pietarsaarelaisten symboli. Pietarsaari on merenkulkijoiden kaupunki, risti, sydän ja ankkuri laitettiin tervehdykseksi merimiehille, jotka olivat kaukana poissa kotoaan. Usko, toivo ja rakkaus -jouluvalot sytytettiin kaupungissa ensimmäisen kerran jo 1850-luvulla.

Skata on yksi Suomen parhaiten säilyneistä puutalokaupunginosista. Kuva: Pekka Numminen

Pietarsaaren idyllisessä vanhassa kaupungissa voi majoittua perinteisessä matkustajakodissa. Kuva: Pekka Numminen

Ravintola Paviksessa on vanhanajan tunnelmaa. Kuva: Pekka Numminen

Kaksi upeaa puutarhaa

Verbascum thapsus, ukontulikukka: Ärsytysyskään, tulehduksia estävä vaikutus ja haudevedessä peräpukamien hoitoon.

Pietarsaaressa on kaksi ainutlaatuista kasvitieteellistä puutarhaa, joiden kyltit kertovat, miten kasveja voi käyttää myös lääkinnällisesti.

Aivan kaupungin keskustassa oleva koulupuutarha rakennettiin vuosina 1916–1932 pietarsaarelaisen apteekkarin ja teollisuusmiehen Viktor Schaumanin ja hänen vaimonsa Elisen perikunnan lahjoitusvaroin.

Apteekkarin ja teollisuusmiehen Viktor Schaumanin ja hänen vaimonsa Elisen muistoksi perustetussa Koulupuistossa voi opiskella kasvien lääkinnällisiä vaikutuksia. Kuva: Pekka Numminen

Kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvässä puistossa on yli 1 000 kasvilajia.

Puiston tarkoituksena on ”edistää kaupungin kouluissa annettavaa kasvitieteen opetusta sekä herättää ja kehittää paikkakunnan väestön aisteja kasvimaailman kauneudelle, ihmeille ja hyödyille.” Kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvässä puistossa on yli 1 000 kasvilajia.

Vielä upeampi on Rosenlundin pappilan puutarha hieman keskustan ulkopuolella. Pietar­saaren ja naapurikunnan Pedersören kirkkoherrana 1700-luvun puolivälissä toiminut Gabriel Aspegren oli enemmän kiinnostunut kasvien kuin sielujen hoidosta.

Vuonna 1755 hän alkoi rakentaa pappilan puutarhaa Linnén oppien mukaisesti. Puutarhasta tuli aikansa suurimpia. Kirkkoherra rakennutti pappilan pihapiiriin myös maamme ensimmäisiin kuuluneen kasvihuoneen.

Rosenlundin pappilan nykyinen päärakennus on rakennettu 1798. Puisto­alueella on myös kotiseutu­museo vanhassa kivi­navetassa. Kuva: Pekka Numminen

Rosenlundin pappilan geometrisen puutarhan rakennutti kirkkoherra Garbriel Aspegren 1700-­luvulla. Kuva: Pekka Numminen

Kesäkahvila Skorpanin korvapuusteja tullaan maistamaan läheltä ja kaukaa. Kuva: Pekka Numminen

Pitkät hiekkarannat

Fäboda noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta on pietarsaarelaisten luontokeidas. Alueella on hiekka- ja kalliorantoja lähes silmänkantamattomiin.

Suurimmat hiekkarannat ovat Kahvituvan ranta, Isohiekka ja Pikkuhiekka.

Alueella on laaja verkosto luontopolkuja ja ulkoilureittejä myös maastopyöräilijöille sekä taukotupia ja levähdys­- paikkoja.

Fäbodan kahvituvalta lähtee esteetön luontopolku. Kuva: Nicklas Storbjörk

Artikkelia on muokattu 8.5.2023 klo 18:00