Taitelijakoteja ja maalaismaisemaa lähilomalla Tuusulassa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lotta-museona olevassa Syvärannan huvilassa koulutettiin lottia sodan aikana. 1920-luvulla Syväranta­ oli suomalaisten ­sanomalehtimiesten ja -naisten lepokoti, jossa Eino Leinokin lomaili.
Lotta-museona olevassa Syvärannan huvilassa koulutettiin lottia sodan aikana. 1920-luvulla Syväranta­ oli suomalaisten ­sanomalehtimiesten ja -naisten lepokoti, jossa Eino Leinokin lomaili. Kuva: Pekka Numminen
Tuusulassa voi ihastella kultakauden taiteilijoiden huviloita, maistella kahvin vastiketta, tutustua psykiatrisen sairaanhoidon historiaan ja nauttia kauniista maalaismaisemista.

Moitteettomaan pukuun sonnustautunut Jean Sibelius pyytää Pekka Halosta ojentamaan eväskorista kylmää sorsapaistia. Juhani Aho lorauttaa lasiin säveltäjän lempiviiniä Chateau Pontet-Canet’ta, Eero Järnefelt piirtelee luonnoslehtiöönsä.

Kohtaus on kuviteltu, mutta Tuusulanjärven rannalle majoittuneet, suomalaisesta luonnosta inspiroituneet kultakauden taiteilijat tekivät usein retkiä kallioille. Rannan korkeinta kohtaa Sarvikalliota kutsutaan pikku-Koliksi.

Kansallisromantiikan hengen mukaisesti kulttuuriväen keskuudessa oli muodikasta asua luonnon keskellä. Tuusula oli maaseutua, mutta sieltä pääsi jo 1800-luvun lopulla hotelli Kämpin baariin kätevästi junalla.

Yleisölle avoimista taiteilijakodeista Halosenniemi ja Erkkola sijaitsevat Tuusulan Rantatiellä. Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola sekä Eero Järnefeltin Suviranta ovat Järvenpään puolella.

Halosenniemessä on esillä myös Pekan serkun Eemil Halosen veistos ”Impi leikkaa hiuksiaan Väinämöisen kanteleen kieliksi”.

Halosenniemessä on esillä myös Pekan serkun Eemil Halosen veistos ”Impi leikkaa hiuksiaan Väinämöisen kanteleen kieliksi”.

Vantaalaiset Hanna ja Kai Mäkisalo ovat poikenneet pyöräretkellään ihailemaan Sarvikallion upeita maisemia.

Vantaalaiset Hanna ja Kai Mäkisalo ovat poikenneet pyöräretkellään ihailemaan Sarvikallion upeita maisemia.

Tervanokan uimaranta Tuusulanjärvellä on aivan Järvenpään keskustan tuntumassa.

Tervanokan uimaranta Tuusulanjärvellä on aivan Järvenpään keskustan tuntumassa.

Lotat lomailivat

Tuusulanjärvi veti puoleensa muitakin kuin taiteilijoita. Vuonna 1921 järven rannalle perustettiin Suojeluskuntain Päällystökoulu. Sodan jälkeen tiloissa toimi Taistelukoulu, nykyisin paikalla on puolustusvoimien palvelukeskuksen toimintoja.

Tarjolla on myös ”lottien” tekemää kotiruokaa ja leivonnaisia.

Lotta Svärd -järjestö osti Rantatieltä Syvärannan huvilan 1936 loma- ja kurssikeskuksekseen. Nykyisin Syvärannassa on Lotta-museo. Sen kanttiinissa voi maistaa sota-ajan kahvin vastiketta. Tarjolla on myös ”lottien” tekemää kotiruokaa ja leivonnaisia.

Lähellä Hyrylässä on myös ilmatorjuntamuseo.

Jean Sibeliuksen patsas Järvenpään taidemuseon pihalla.

Jean Sibeliuksen patsas Järvenpään taidemuseon pihalla.

Taiteilija Pekka Halosen upea taiteilijakoti sijaitsee kauniissa niemessä. Halosen kerrotaan olleen jopa hiukan noloissaan isosta ökytalostaan. Osa ajan taiteilijoista kun vastusti omaisuuden haalimista.

Taiteilija Pekka Halosen upea taiteilijakoti sijaitsee kauniissa niemessä. Halosen kerrotaan olleen jopa hiukan noloissaan isosta ökytalostaan. Osa ajan taiteilijoista kun vastusti omaisuuden haalimista.

Kuuluisa potilas

Anna Lappalainen tekee syvän hoviniiauksen Tanskan kuningasperheelle Helsingin keskustassa. He jäävät rupattelemaan hetkeksi. Helsingin Sanomat nappaa kuvan, joka päätyy isosti lehteen.

Suomen todennäköisesti kuuluisin mielenterveyspotilas Anna Lappalainen, joka tunnetaan paremmin nimellä Prinsessa, on juuri tavannut ”serkkunsa”. Anna oli karannut Kellokoskelta sukulaisiaan tapaamaan.

Lappalainen tuli Kellokoskelle potilaaksi 1933. Aluksi hoitohenkilökunta suhtautui nuivasti hänen harhoihinsa siniverisestä syntyperästään, mutta lehtijulkisuuden jälkeen hoitajat ja lääkärit ajattelivat, että on turha harata vastaan. Kellokoskella asuu oikea Prinsessa.

Prinsessan elämään ja yli 100-vuotisen sairaalan historiaan voi tutustua Tuusulan Kellokosken sairaalamuseossa.

Sairaala-alueen kauniissa puistossa on Prinsessalle omistettu Rauni Liukon suunnitteleman muistomerkki.

Sairaala-alueen kauniissa puistossa on Prinsessalle omistettu Rauni Liukon suunnitteleman muistomerkki.

Potilaan tekemiä näköisnukkeja hoitohenkilökunnasta.

Potilaan tekemiä näköisnukkeja hoitohenkilökunnasta.

Sairaan museossa on esillä vanha ­sähköshokkilaite.

Sairaan museossa on esillä vanha ­sähköshokkilaite.

Lobotomiasta Nobel

Museossa on esillä muun muassa Prinsessan ja muiden potilaiden tekemää taidetta. Vitriiniin on koottu potilaiden keräilyesineitä, yksi hamusi kasapäin kelloja, toinen sytkäreitä. Potilaiden kanssa tehtiin myös matkoja, jopa Italiaan asti.

Museossa on myös sairaalan synkempää historiaa. Insuliinishokkihoitoa käytettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1936 Kellokosken sairaalassa. Potilas sidottiin remmeillä sänkyyn, jotta hän ei putoaisi lattialle kouristellessaan.

Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asuivat ideologisista syistä vuokralla. Tästä syystä Järvenpään puolella olevassa Aholassa ei ole säilynyt taiteilijaperheen huonekaluja ja esineistöä.

Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asuivat ideologisista syistä vuokralla. Tästä syystä Järvenpään puolella olevassa Aholassa ei ole säilynyt taiteilijaperheen huonekaluja ja esineistöä.

Kellokoskella oli käytössä myös lobotomialaitteita. Lobotomiassa potilaan kalloon porattujen reikien kautta katkaistiin yhteyksiä aivolohkoihin.

”Lobotomiaa pidettiin aikanaan edistyksellisenä hoitona, se palkittiin lääketieteen Nobelilla vuonna 1949”, museo-opas Hilpi Lyytikäinen kertoo.

Sairaala-alueen vieressä on Kellokosken vanha ruukki ja koski. Ruukki perustettiin 1795 ja se oli Tuusulan ensimmäinen teollisuuslaitos.

Aluksi siellä valmistettiin kankirautaa, myöhemmin muun muassa maitotonkkia ja Kello-veneitä. Ruukin viimeinen omistaja oli Fiskars. Tuotanto loppui 1980-luvun alussa.

Idyllisellä ruukkialueella on muun muassa tehtaan historiaa esittelevä museo, kahvila, käsityöliikkeitä ja uimaranta.

X