Skagen on Tanskan aurinkoisin niemi – Meren, valon ja taiteilijoiden idyllinen kohtauspaikka elää turismista ja taiteesta

Skagen on Tanskan aurinkoisin paikka, jossa Itä- ja Pohjanmeri kohtaavat. Merellinen pikkukaupunki houkuttaa monenlaista kävijää, sillä tarjolla on luontoelämysten lisäksi myös maailmankuulua taidetta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Skagenin rannat ovat sekä taiteilijoiden että luontomatkaajien suosiossa. Lintubongareita kiehtovat seudulla tavattavat monet harvinaislaatuiset linnut.

Skagen on Tanskan aurinkoisin paikka, jossa Itä- ja Pohjanmeri kohtaavat. Merellinen pikkukaupunki houkuttaa monenlaista kävijää, sillä tarjolla on luontoelämysten lisäksi myös maailmankuulua taidetta.
(Päivitetty: )
Teksti: Riitta Pietilä

Utelias matkalainen ryhtyy ihmettelemään Skagenin kuuluisia maisemia junan ikkunasta. Sieltä näkyy kuivaa matalaa metsää, kulottunutta ruohoa, hiekkaa ja kiviä. Tämäkö on se kuuluisa valon maa, jolla lempinimellä tanskalaiset Skagenia kutsuvat?

Skagen sijaitsee kapean niemen kärjessä Jyllannin pohjoisimmassa kolkassa. Useimmat saapuvat sinne Fredrikshavnista junalla.

Perillä olo muuttuu kuitenkin kotoisaksi. Melkein kaikki Skagenin talot ovat voinkeltaisia ja niissä on tiilenvärinen harjakatto. Yleisvaikutelma on aluksi niin idyllinen, että kaupunki tuntuu melkein kulissilta. Tähän tottuu pian mutta ei silti kyllästy.

Alkaa nimittäin tuntua siltä, että Skagenissa eläminen on kotoisaa ja mukavaa – hyggeä. Tämä tanskalainen käsite kattaa kaikki ne kohtalaisen tavalliset ja pienet asiat, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi.

Rannan tuntumassa sijaitseva Ankerhus

Rannan tuntumassa sijaitseva Ankerhus tarjoaa erinomaisia tanskalaisia voileipiä, tietysti akvaviittiryypyn kera. © RIITTA PIETILÄ

Skagen ja pyöräily

Skagenin viehättävät kujat sopivat erinomaisesti pyöräilyyn. © RIITTA PIETILÄ

Skagen oli alunperin kalastajakylä

Skagen oli alunperin vähäpätöinen kalastajakylä, joka eli merestä ja sen antimista. Seudun paikallishistoriaan ja elinolojen ankaruuteen voi käydä tutustumassa merimiesten ja kalastajien elämää esittelevässä Kystmuseet-museossa.

Skagenin uloimmassa kärjessä on Grenen (oksa), jossa Itä- ja Pohjanmeri kohtaavat milloin vaimeasti kohisten, milloin voimalla rytisten.

Peder Krøyerin teoksessa ”Hip hip hurra”

Skagenin maalarit juhlivat Peder Krøyerin teoksessa ”Hip hip hurra” (1888). © ART MUSEUMS OF SKAGEN

Merten suolapitoisuus on erilainen, joten meret väikkyvät eri sävyisinä. Myös Skagenin erityislaatuiseksi väitetty valo johtuu merestä tai meristä: vesi heijastaa valoa tavallista voimakkaammin, koska niemi on niin kapea. Valkohiekkaiset rannat heijastavat valoa nekin, joten valon maa on oikeasti olemassa.

Nykyään Skagen elää turismista ja taiteesta. Kaupungilla on kunniakas taideperintö, jota kaikki tuntuvat vaalivan. Käytännössä turistin on liki mahdotonta välttyä törmäämästä Skagenissa taiteeseen, tarkemmin sanottuna Skagenin maalareihin (Skagensmalerne).

Pienet kauniit yksityiskohdat luovat viihtyisää kodikkuutta.

Pienet kauniit yksityiskohdat luovat viihtyisää kodikkuutta.
Tanskalaiset kutsuvat sitä ”hyggeksi”. © RIITTA PIETILÄ

Kahviloiden ja ravintoloiden nimissä kertautuvat taidehistoriasta tutut nimet ja hotellihuoneetkin on toisinaan nimetty taiteilijayhteisön jäsenten mukaan. Jos hotelliin majoittuu kuuden hengen seurue ja jokaisella on oma huone, Skagenin maalareiden tärkeimmät nimet ovat jo koossa: Holger Drachmann, Michael ja Anna Ancher, Christian Krogh, Peder ja Marie Krøyer.

Taiteilijayhteisö kukoisti 1800–1900 -vuosisatojen taitteessa. Se jäi taidehistoriaan aikansa merkittävimpänä pohjoismaisena taiteilijayhteisönä.

Anna Ancherin Solsken i den blå stue -teos

Anna Ancherin Solsken i den blå stue -teos (1891) löytyy Skagenista. © ART MUSEUMS OF SKAGEN

Valo houkutteli taiteilijoita

Skageniin taiteilijoita houkutti seudun kuuluisa valo, jonka merkitystä korosti 1800-luvun lopulla yleistynyt tapa maalata ulkoilmassa. Myös tavallisen ihmisen arjen realistinen kuvaaminen veti taiteilijoita Skageniin, jossa oli tarjolla paikallisia aiheita, kuten karua kalastajaelämää.

Saman ajan taiteilijaelämä ei sen sijaan näytä lainkaan karulta. Taiteilijoilla oli esimerkiksi tapana lounastaa Brøndumin hotellin ruokasalissa. Ruokasalin seinät ja paneelit ovat täynnä taiteilijoiden tekemiä maalauksia: niillä on maksettu ruokia, majoituksia ja iloisia illanviettoja. Brøndums-hotelli on yhä olemassa ja sijaitsee aivan lähellä Skagenin museota.

Itä- ja Pohjanmeri kohtaavat.

Skagen sijaitsee niemenkärjessä, jossa Itä- ja Pohjanmeri kohtaavat. © RIITTA PIETILÄ

Michael ja Anna Ancherin rennon boheemi taiteilijakoti

Michael ja Anna Ancherin rennon boheemi taiteilijakoti on itse taidemuseon ohella Skagenin suosituin nähtävyys. © RIITTA PIETILÄ

Myös Anna Ancherin koti toimi kohtauspaikkana. Anchers Hus on nykyään mitä viehättävin taiteilijakotimuseo, täynnä tavaraa ja taidetta ja boheemia tunnelmaa. Yhdessä huoneessa saattaa olla jopa kaksikymmentä erilaista tuolia: iltaa on istuttu ystävien ja kollegoiden kesken kerran jos toisenkin.

Ancherien kodin lisäksi myös Drachmannin talo on museoitu. Lisäksi Skagenissa on pehmonallemuseo, luontokeskus, komeaan vanhaan majakkaan perustettu lintukeskus (Skagen on lintubongareiden suosiossa) sekä väriä ja elämää pursuava Tanskan suurin satama, jonka kautta merenelävät päätyvät kaupungin moniin erinomaisiin kalaravintoloihin.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/18.

X