Alajärven Ankkurit pelaa Superpesistä lähes oman kylän pojilla – ”Kyllä se herättää ylpeyttä”, sanoo kapteeni Nestori Yli-Sissala

Ankkurit ylös, kuuluu Alajärven pesäpalloseuran kannatuslaulu. Nyt ylhäällä ollaan, mutta sarjapaikasta on edessä kova taisto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Alajärven Ankkurien kapteeni Nestori Yli-Sissala antaa tunteen näkyä.

Ankkurit ylös, kuuluu Alajärven pesäpalloseuran kannatuslaulu. Nyt ylhäällä ollaan, mutta sarjapaikasta on edessä kova taisto.
Teksti:
Jukka Vuorio

Alajärven Ankkurit on ottanut jälleen paikkansa pesäpallon auringossa eli Superpesiksessä.

Viime kausi päättyi todelliseen jännitysnäytelmään, kun dramaattisissa nousukarsintasarjoissa Ankkurit löi ensin kuopiolaisen Puijon Pesiksen ja sen jälkeen kävi tuimaan taistoon Haminan Palloilijoita vastaan.

Haminan ja Alajärven välillä paikka Superissa ratkaistiin paras viidestä -systeemillä, ja Hamina karkasi sarjassa jo kahden voiton karkumatkalle.

Nyt Ankkurit pelaa Superissa lähestulkoon oman kylän pojilla ja taistelee sarjapaikan pitämisestä kynsin ja hampain. On mielenkiintoista nähdä, miten sarjanousija pärjää tänä kesänä ja pysyykö paikallisyhteisö edustusjoukkueen tukena.

Alajärvellä itsekin asuva Seuran mies soitti Ankkurien kapteenille Nestori Yli-Sissalalle muutama päivä ennen sarjakauden alkua, eli 8. toukokuuta.

Todellinen seuran mies

Terve Nestori Yli-Sissala, pitääkö paikkansa, että olet pelannut Ankkureiden edustusmiehistössä vuodesta 2014 lähtien?

”Kyllä pitää. Vuonna 2013 pääsin pariin peliin mukaan kokeilemaan, mutta 2014 lähtien vakituisesti.”

Siinä on sitten jo kertynyt vuosia sekä Superissa että Ykkösessä?

”On siinä kertynyt. Juuri itse havahduin siihen, että 10 vuotta tulee täyteen. Muistan ensimmäisen pelivuoteni vielä tosi hyvin. Olin nuori poika ja paikka superpesismiehistössä aukesi yllättäen, pitkään oli se tunne päällimmäisenä, että on vain niin makeaa päästä pelaamaan niitä pelejä. Mutta tähän mennessä on ehtinyt jo aika paljon nähdä ja kokea.”

No sinähän tässä se todellinen seuran mies olet. Mutta kokemisesta puheen ollen, viime syksyn sarjanousu oli varmasti mahtava kokemus. Mutta oli siinä syksyssä aika vaikeitakin hetkiä, ratkaisevaa sarjaa noususta Hamina johti jo voitoin 2-0?

”Siinä ehti olla monenlaista. Pudotuspelien pelimäärä ei sinänsä ollut mikään valtaisa, ensin [Kuopion] Puijoa vastaan kolme peliä ja sitten viisi peliä Haminaa vastaan. Mutta aika sen parin-kolmen viikon aikana tuntui todella pitkältä. Oli rento olo lähteä niihin peleihin. Totta kai halusimme nousta ja otimme nousun Superiin tavoitteeksi ja unelmaksi. Kumpikin sarja oli aika kuuma ja kiivas, mutta onnistuimme aika hyvin elämään hetkessä ja menemään jakso ja peli kerrallaan.”

No mutta mitä siinä mielessä liikkui, kun sarja oli poikki kolmesta voitosta ja Hamina johti jo 2-0?

”Kova paikkahan se oli. Mutta silti se nyt kuulostaa vaikeammalta, kuin mitä se siinä hetkessä tuntui. Kun kolmas peli oli Alajärvellä, me pystyimme parantamaan peliä ja Hamina ei pystynyt. En ole aiemmin urallani juuri päässyt pelaamaan jonkin asian voittamisesta tai nousemisesta, niin kyllä nuo viime syksyn sarjat olivat urallani aivan poikkeuksellisen hienoa aikaa. Jokaisen pelin jokainen hetki.”

1. syyskuuta 2022 se varmistui, Alajärven Ankkurit palasi jälleen Superpesikseen. © Ruutukaappaus Ylen Teksti-tv:stä

Ei puhuttu julkisesti

Vielä keskellä kautta, siis kesällä 2022, ainakin minusta tuntui siltä, ettei kauhean moni Alajärven katsojistakaan odottanut sarjanousua?

”Ei varmaan. Ei kesän pelaaminen tuonut ympärillemme sellaista hypeä, että nyt pojat ovat nousukunnossa. Monta vuottahan siinä oli odotettu Oulun nousua. Ehkä joku näki Haminan ja Kuopionkin olevan meitä suurempi suosikki nousemaan. Kyllähän me kesälläkin pelasimme hyvin, tulee mieleen esimerkiksi Lohi-peli [Jyväskylän Lohi], joka voitettiin ihan murskaavasti. Toisaalta hävisimme kotipelin Simoa vastaan ihan pystyyn. Sen verran tasaista kuitenkin oli, että koko ajan ajattelin, että menemme sarjassa neljän joukkoon ja lopulta olimme runkosarjassa toisena. Mutta ei se nousu varmaan mikään odotusarvo ollut.”

Niin ei siitä ainakaan juuri julkisesti puhuttu.

”Ei. Vasta Hamina-sarjan aivan viimeisten pelien aikana taisi tulla joukkueen ulkopuolellekin se usko, että nyt ne todella ovat nousemassa.”

No se kauden aivan viimeinen peli, jossa nousu varmistui, sehän meni numeroiden valossa aika selvästi Ankkureille?

”Niin meni, eikä siinä ollut voittajasta epäselvyyttä, mutta ottelun aikana ei kyllä missään vaiheessa ollut sellainen olo, että tämä on aivan läpihuuto. Jälkikäteen kun on katsonut sitä peliä, niin olihan se aika yhtä päätä. Siinä oli henkisesti päästy niskan päälle, eikä Hamina kyennyt enää olemaan sillä tasolla, jolla he olivat kaksi ensimmäistä ottelua.”

Hetki piti puhaltaa

Mitä syksyn sarjanousun ja nyt toukokuun Superin alkamisen välissä on tapahtunut?

”Ensin piti hetki nauttia siitä mitä on saavuttanut. Henkilökohtaisesti en ollut aiemmin päässyt pelaamaan isoista voitoista, ja nyt kun sen pääsi kokemaan, niin pikkuisen piti nauttia hetkestä ja puhaltaa. Mutta pian sen jälkeen niin seuran tasolla kuin nousujoukkueenkin osalta pidetiin palaveria ja ryhdyttiin miettimään tulevaisuutta. Siinä oli selvä yhteinen näkemys, että joukkue halutaan pitää kasassa. Miehet, jotka ovat saaneet nousun aikaan, saavat nyt siitä Superissa nauttia. Luontaista vaihtuvuutta oli pikkuisen, mutta isossa kuvassa nippu pysyi aika samana.”

Ja sitten ryhdyttiin taas harjoittelemaan?

”Kyllä. Talvella pääteemana oli saada lisää nopeutta ja samalla myös lyönti- ja heittovoimaa. Fysiikkaa on lähdetty kovasti parantamaan, se on se suurin yksittäinen tekijä mikä on Ykkösen ja Superin välillä. Superissa pelaajat ovat joka tavalla vähän nopeampia ja vahvempia. Paljon on harjoiteltu, ja ainakin testitulosten perusteella olemme onnistuneet treeneissä.”

Ylipainehalli saa suitsutusta

Alajärvellä on aika hienot harjoitteluolosuhteet.

”No todellakin. Saa tulla näyttämään, että missä Suomessa olisi pesiksen kannalta paremmat. Alajärvellä on panostettu hienosti liikuntaan ihan yleiselläkin tasolla, mutta myös kilpaurheilun näkökulmasta. Meillä on ylipainehalli, joka on maailmassakin aivan uniikki paikka ja kerää kiitosta. Sen ansiosta pääsemme viikkotasolla monta kertaa harjoittelemaan yhdessä laadukkaasti, toisin kuin moni muu joukkue talvella. Monitoimihallilla pääsemme treenaamaan myös paljon ja lisäksi teemme Kuortaneen urheiluopiston kanssa yhteistyötä muun muassa fysiikkatestien osalta. Pesäpallon puitteet ovat Alajärvellä varmasti aivan huipputasoa.”

Ovatko treenimäärät nousseet sarjanousun myötä?

”Vähän vaikea sanoa, riippuu vähän, että miten lasketaan. En oikein tykkää puhua tuntimääristä, kun se on niin yksilö- ja treenikohtaista. Jo Ykkösessä treenasimme vähän elämäntilanteesta riippuen 1-2 kertaa päivässä. Nyt pyrimme noin 10 treeniin viikossa.”

Ankkurit ylös, sanoo Nestori Yli-Sissala. © Jani Vuorela / janishoots.fi

Alajärven ylpeys

Onhan sitä siinä! No mutta, mites nyt kun Ankkurit on taas Superissa, niin ainakin minusta vaikuttaa sen olevan koko tälle kaupungin yhteisölle olevan tosi tärkeä asia. Luulen, että Alajärvi tulee olemaan aika mukavasti joukkueen tukena.

”Totta kai niin toivotaan. Sarja on tosi kova, eikä varmaan tule koko ajan olemaan mitään paraatimarssia. Tiedostamme myös, että pärjätäkin pitää. Jos joka pelissä häviää, niin ei se kanna kovin pitkälle yleisönkään silmissä. Lähtökohdat kauteen ovat kuitenkin tosi hyvät ja minäkin olen aistinut positiivista säpinää Ankkurien ympärillä. Uskon, että kun teemme parhaamme niin kannustustakin tulee.”

Kyllä ja tietysti mielessä kannattaa pitää myös se, että Ankkurit ei ole vain miesten edustusjoukkue, vaan kaikkien ikäluokkien liikunta- ja urheiluseura, jolla on paikallisesti tärkeä ja merkityksellinen tehtävä.

”Kyllä, itsekin kun teen päivätöitä opettajana, niin lasten innostaminen liikunnan pariin on tärkeää. On mielettömän iso juttu, että Ankkurit saa suuren määrän tenavia liikkeelle ja junioripuoleen on pitkään panostettu hyvin. Meidän pitäjässä pesis on niin selkeä ykköslaji, että seuralla on vastuullinen asema hoitaa asiat lasten kannalta hyvin. Ankkurit on viime vuosina panostanut myös tyttö- ja naispesikseen, mikä mielestäni on tärkeää, ja voisi saada yhtä lailla näkyvyyttä kuin poikien ja miesten pesis. Meillä seurahenkeä lisätään niinkin, että me edustuksen pelaajat pyrimme olemaan jonkin verran läsnä myös lasten peleissä esimerkiksi katsojina, tuomareina tai muuten. Ja totta kai jos kilpaurheilua ja edustusjoukkueen pelaajatuotantoa ajattelee, niin ei Alajärven kokoisilla paikkakunnilla oikein ole muuta tietä kuin panostaa omiin junioreihin.”

Eikö teillä ole nytkin aika paljon pelaajia, joilla on Ankkurien junioritaustaa?

”Itseasiassa he ovat vähemmistössä, joilla ei ole pelejä Ankkurien junnuissa. Lähes kaikilla on selkeä side Alajärveen. Nekin, jotka eivät ole täältä kotoisin, on kytkös sukulaisten kautta. Se on yhdistänyt joukkuetta sisäisesti mutta myös joukkuetta ja alajärveläistä yleisöä. Kun itsekin olen Alajärveltä kotoisin, niin kyllä se herättää ylpeyttä, että vähän kärjistettynä jos sanoo niin oman kylän pojilla pelataan pääsarjaa. On se aika harvinaista.”

Voiko Superissa pärjätä?

Kyllä. No mutta mikä on arviosi siitä, miten oman kylän poikien kausi 2023 tulee menemään?

”Totta kai sitä toivoo, että voittoja tulee paljon. Mutta olen myös sen verran realisti, että kuten aiemmin sanoin, niin sarja on tosi kova. Vimpeli, Sotkamo, Joensuu, Kouvola ja Tampere ovat viisi huippukovaa. Kempele ja Hyvinkää pääsevät siihen aika lailla lähelle. Tuntuu, että Superin taso on laajentunut aika kovasti poissaolomme aikana. Mutta myös viimeisistä pudotuspelipaikoista pelaavien joukko on tosi tasainen. Kympin sakkiin jos pääsee, niin pääsee pelaamaan jatkopelejä. Se on meille hyvä tavoite, tietysti aivan ensimmäinen lähtökohta on sarjapaikan pitäminen. Onnistua pitää etenkin niitä päävastustajia vastaan. Joka matsissa tulee kyllä etsikkoaikoja, jotka täytyy vain hyödyntää.”

Keitä pelaajianne kannattaa erityisesti tällä kaudella seurata?

”Totta kai täytyy koko joukkue nostaa esiin, meillä on paljon pelaajia, jotka ovat Superpesistä seuraaville ihan uusia pelaajia. Mutta jos muutaman yksilön mainitsee, niin Elmeri Koivusalmi pelaa numerolla yksi ja todella fyysinen kaveri. Kulkee, lyö ja heittää kovaa ja on kokonaisvaltainen pesäpalloilija. Kolmoskoppari Tuukka Etula pelaa nelosena ja on joukkueen kovin lyömään ja julmettu heittokäsi on koko Superissa aivan top5 tai jopa top3-osastoa. Mikael Penninkangas voitti viime kaudella Ykkösen etenijätilaston, joten hän ja Koivusalmi sekä Atte Kuosmanen ovat niitä kärkietenijöitä, jotka tuovat juoksuja kotiin tälläkin kaudella.”

Selvä. Kyllä minä muuten uskon, että tulee kaunis kesä ja Ankkurit pelaa hyvän kauden.

”Totta kai, siihen täytyy uskoa.”

Alajärvi kaikkien huulilla

Ja nythän muutenkin Alajärvi on kaikkien huulilla, kun ensin Otto Latvala voitti Ilveksen kanssa liigapronssia, sitten Onni Kivipelto voitti Voice of Finlandin ja Ankkurit pelaa taas Superpesistä. Ihan näin alkajaisiksi, onhan sitä paljon muutakin.

”Kyllä. Pesiksessä sanotaan, että juoksuja tulee joskus ryppäissä, niin nyt tuntuu Alajärvelle tulevan huomiota ryppäissä. Sitä buumia täytyy osata nostattaa ja käyttää hyväkseen.”

Näin on, toivotaan, että esimerkiksi Rokulipäivillä on hieno sää ja yleisöä löytää hyvin Kitrolle lauantain otteluun.

”Joo, Rokulipäivien kotipeli on yksi koko kesän odotetuimmista otteluistamme. Yleensä sinne on tullut paljon porukkaa ja paljon sellaistakin väkeä, jotka ovat muuttaneet pois Alajärveltä. Siinä on taas hyvä mahdollisuus saada kiva, vähän spesiaali tapahtuma.”

Juuri näin, Nestori. Nyt kiitos haastattelusta ja kohti Kitron kotipelejä.

Lue myös: Futiskirjailija Saku-Pekka Sundelin, onko Suomessa jalkapallokulttuuria? – ”Helvetti soikoon, totta kai on!”

Seuran mies Twitterissä

Seuran mies Instagramissa

Lue myös: Kaikki Seuran miehen kirjoitukset tästä linkistä

X