Miksi jalkapohjien iho halkeilee?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox
Jalkojen hyvinvointi heijastuu koko kehoon. Jalkoja kannattaa hoitaa säännöllisesti ja valita uudet kengät huolellisesti ja ajan kanssa.

1. Mikä on suomalaisten yleisin jalkavaiva?

90 prosentilla jalkavaiva on kipu, joka on jossain varpaiden ja lonkan välillä. Kipu saa yleensä vanhat ihmiset jäämään kotiin. Esimerkiksi naisilla vaiva on useimmiten päkiässä. Varpaissa on virheasento, päkiän rasvapatja on alkanut siirtyä paikaltaan ja päkiä on levinnyt ja laskeutunut. Samaa vaivaa tavataan jo lapsilla.

Jalkakipua voivat aiheuttaa myös känsät tai kovettumat, muut ihomuutokset tai kynsivaivat. Myös jalkaterän virheasennot sekä lonkan kiertyminen liikaa sisäänpäin on yleistä kaikenikäisillä.

2. Mikä on jalkojen omahoidossa tärkeintä?

Jalkoja pitää hoitaa säännöllisesti joka päivä, kuin hampaita. Jalkojen omahoitoon kuuluu pesu, kynsien hoito ja ihon rasvaus varpaista polviin saakka. Kaikkea ei tarvitse tehdä joka päivä.

Jalat pitäisi rasvata aina polviin saakka, erityisen tärkeää se on ikäihmisillä. Kasvo- tai vartalovoiteen jämät eivät ole riittävän jämäköitä jalkapohjiin. Parasta on apteekista saatava, hajustamaton perusvoide. Lisäksi pitäisi käyttää jalkaterveyttä tukevia kenkiä ja sukkia sekä tehdä jalkavoimistelua.

3. Millaiset ovat hyvät kengät?

Ihanteellisia kenkiä on erittäin vaikea löytää. Jalkaterä taipuu päkiästä, samasta kohtaa taipuu myös hyvän kengän pohja. Jalkaterveyden kannalta paras kenkä on kevyt, koroton, leveäkärkinen, siinä on millin paksuinen pohja ja materiaali on hengittävä. Mitä korkeampi korko, sitä suurempia muutoksia se aiheuttaa lannerankaan.

Hengittävyys on tärkeää, sillä jalka hikoilee jopa 2,5 desiä päivässä. Paras materiaali on nahka, kesällä hyviä ovat myös kangasmateriaalit. Talvellakin pärjää ohuilla pohjilla, kun hankkii alumiinipohjallisen.

Jalkaterveyden kannalta kesällä monissa jaloissa nähtävät crocsit ja niiden kopiot ovat jalkaterveyden kannalta hirveitä: jalka hölskyy joka suuntaan ja eteen-taakse -liike aiheuttaa muun muassa koukkuvarpaita.

4. Miten oikea kenkä valitaan?

Jalkaterä pitäisi aina mitata, kokonumero ei kerro mitään. Suuri osa kenkäkaupan asiakkaista ostaa kengät omatoimisesti ja istuu koko sovituksen ajan, vaikka jalkaterä voi kävellessä levitä jopa sentin.

Kasvava lapsi voi tarvita neljät kengät vuodessa ja 17 millimetriä kävelyvaraa kärkeen. Aikuiselle riittää 10 millimetriä, mutta aikuisellakin kokonumero kasvaa jopa useita numeroita elämän aikana.

Myös sukan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Parhaita materiaaleja ovat keinokuidut ja merinovilla. Puuvilla pitäisi julistaa pannaan, sillä se varastoi kosteutta.

5. Onko sisätossujen käyttö hyvästä vai pahasta?

Sekä että. Koululaisten kannattaa käyttää niitä, sillä sukat kastuvat herkästi märissä eteisissä ja kengissä taas jalkojen lämpötila nousee liian korkealle. Kosteus ja kuumuus lisäävät sieni-infektioiden riskiä.

Sisätossujen pitää olla joustavat, kevyet ja oikeankokoiset. Parhaita ovat hengittävät nahkatossut, joissa on leveä kärki ja kiinnitys, joka pitää ne jalassa ilman, että jalkinetta pidetään varpailla. Lapsille valikoima on hyvä, mutta aikuisille on enimmäkseen tarjolla vain kannasta auki olevia kenkiä, joita joudutaan kävellessä pitämään kiinni varpailla.

6. Miten jalkaterapia eroaa jalkahoidosta?

Molemmissa hoidetaan kovettumat, mutta jalkaterapiassa asiakas lisäksi tutkitaan päästä varpaisiin esimerkiksi kovettumien syiden löytämiseksi. Jalkaterapeutilla on käytössä lukuisia tutkimus- ja hoitomenetelmiä.

Jalkojen tilanne muuttuu eri elämäntilanteissa. Siksi olisi hyvä käydä jalkaterapeutilla kerran vuodessa, kuten käydään tarkastuksessa hammaslääkärillä.

7. Miksi jalkapohjat kuivuvat niin, että iho halkeaa?

Siksi, ettei jalkoja rasvata, käytetään vääränlaista rasvaa tai huonoja työkenkiä. Esimerkiksi korkkipohjaiset, niin sanotut terveyskengät, joissa on kupitettu pohja, ovat erittäin huonot, jos ne eivät ole juuri oikeankokoiset.

Raspia ei kannata käyttää, sillä se raspaa myös tervettä ihoa, jolloin kovettuma vain leviää. Haljenneisiin kantapäihin tarvitaan 70-prosenttista rasvaa, mutta ylläpitohoitoon riittää 30–60-prosenttinen. Sääriin riittää 20 prosenttia rasvaa sisältävä voide. Kovettumiin voi kokeilla myös apteekista saatavia kosteuttavia kantasuojia.

8. Jos jalat vaivaavat, miten liikuntaharrastusten jatkaminen onnistuu?

Jalkaterapeutin avulla. Usein syy on kengissä. Jokaiseen urheilulajiin ei esimerkiksi tarvita erilaisia kenkiä.

Yleensäkin suomalaiset käyttävät liian tukevia kenkiä. Terve ihminen ei tarvitse iskunvaimennuksia muulloin kuin erittäin vaativissa urheilutilanteissa. Keho on luonnostaan, kallonpohjaan asti täynnä iskunvaimentimia.

9. Miten paksuuntunutta tai sisäänpäin kääntynyttä kynttä tulisi hoitaa?

Sisäänkasvaneeseen kynteen on usein syynä väärä leikkaus: kynsi leikataan liian lyhyeksi ja reunat pyöristetään. Jalkaterapeutilla on keinoja oikaista kynnen sisäänkasvu. Varpaankynsi on sopivan mittainen, kun varpaan päästä painamalla kynsi tuntuu. Reunoja ei pyöristetä, mutta terävyys hiotaan pois hiekkapaperi- tai lasiviilalla.

Leikkaamiseen ovat parhaita suorateräiset sakset ja leikkurit, sillä käyrä terä ohjaa leikkaamaan kynttä pyöreäksi. Kynsi paksunee ikääntymisen myötä, mutta myös, jos kengän kärki on liian matala tai kenkä liian pieni. Paksua kynttä voi pehmentää öljyämällä tai ohentaa viilaamalla ennen leikkaamista.

10. Kannattaako kesällä kävellä paljain jaloin?

Jalkaterän kuuluu olla joustava ja mukautuva, ja paljain jaloin kävely on jalkajumppaa parhaimmillaan. Kengän pohjan kautta jalkapohjan yli 200 000 hermopäätettä eivät pääse aktivoitumaan.

Lapsen jalkaterä kehittyy parhaiten paljain jaloin kävelemällä. Aikuisellakin se parantaa esimerkiksi tasapainoa. Olen itse kävellyt kolme kesää Helsingissä paljain jaloin, vammoitta.

Diabeetikon tai jalkasairauksista kärsivän ei kannata kenkiä riisua, mutta terveillä jaloilla ja ehjällä iholla paljain jaloin kävelyä kannattaa kokeilla rohkeasti – etenkin jos on laiska jumppaamaan jalkoja.

 

Asiantuntijana jalkaterapian lehtori, fysioterapeutti Riitta Saarikoski

Seura 30/2012

X