10 kysymystä antibiooteista: Mitä tapahtuu, jos antibiootit menettävät tehonsa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
antibiootikuuri
© iStockphoto
Suomessa antibiootit tehoavat vielä hyvin, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Jokainen turhaan tai varmuuden vuoksi syöty antibioottikuuri lisää riskiä, että antibiootti ei tepsi, kun sitä todella tarvittaisiin.

1. Mihin antibiootteja tarvitaan?

Antibiootit ovat yksi viime vuosisadan tärkeimmistä keksinnöistä. Esimerkiksi verenmyrkytystä hoidettaessa antibiootit voivat pelastaa hengen. Niitä tarvitaan myös monien leikkausten yhteydessä. Jos lääkäri epäilee potilaalla vaikkapa keuhkokuumetta, antibioottikuuri tulisi aloittaa viipymättä. Antibiootteja tarvitaan myös monien syöpähoitojen yhteydessä.

Suomessa antibioottikuurin määrää aina lääkäri, vain antibioottivoiteita voi ostaa ilman reseptiä. Niitäkään ei ole tarkoitettu pikkunaarmuihin, vaan ainoastaan tulehtuneisiin haavoihin.

2. Onko antibioottikuuri syötävä aina loppuun?

Ei ole. Vaatimus on vanha myytti, josta tulisi luopua. Lääkärin ja potilaan pitäisi aina sopia, koska kuurin voi lopettaa tai sopia voinnin kontrollointi esimerkiksi puhelimessa muutaman päivän päähän. Oleellista on, että kuurin pituuden arvioi lääkäri, ei potilas.

Monissa tavallisissa taudeissa riittää perinteistä lyhyempi kuuri. Esimerkiksi keuhkokuumeen käypä hoito -suosituksessa antibioottikuurin kestoksi ei määritellä enää viikkoa, vaan kuurin voi lopettaa viiden päivän jälkeen, kun potilas on ollut kaksi päivää kuumeeton. Virtsatieinfektio hoidetaan usein yhdellä antibioottiannoksella tai enintään kolmen päivän kuurilla, kun ennen hoito kesti tavallisesti 10 päivää.

Mahdollisimman lyhyet kuurit ovat potilaan etu: antibiootti tehoaa ihmiseen yleensä sitä tehokkaammin, mitä harvemmin ja mitä vähemmän sitä joudutaan käyttämään.

3. Auttaako antibioottikuuri tavalliseen flunssaan?

Flunssa on tavallisesti viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio, jonka tyypillisiä oireita ovat nuha, kuume, limakalvojen turvotus ja kipu nieltäessä. Antibiootit tehoavat vain bakteeritauteihin, mutta silti niitä määrätään edelleen usein juuri ylähengitystieinfektioon. Yli puolet antibioottikuureista määrätään ylähengitystietulehduksiin, ja niistä iso osa on turhia.

Poskiontelotulehdukseen tulisi määrätä antibioottikuuri vain, jos oireet ovat erityisen hankalat ja tulehdus on kestänyt pitkään. Keuhkoputkentulehdus paranee itsellään, ja antibiootti on tarpeen vain, jos lääkäri epäilee keuhkokuumetta. Antibiootti ei myöskään lyhennä yskää.

Nielutulehdukseen antibiootti auttaa, jos kyseessä on bakteerin aiheuttama tulehdus, eli angiina. Se todetaan nieluviljelyllä. Tällöin antibiootti on paikallaan, koska se vähentää samalla jälkitautien, kuten reumakuumeen, todennäköisyyttä.

4. Miksi leikkauksissa tarvitaan antibiootteja?

Antibiooteilla turvataan leikkausten onnistuminen. Ne ehkäisevät tulehduksia, jotka voisivat aiheuttaa leikkauksen epäonnistumisen ja vakavia komplikaatioita tai pahimmillaan potilaan menehtymisen.

5. Miksi antibiootteja ei kannata syödä varmuuden vuoksi?

Jokainen turha antibioottikuuri lisää riskiä siihen, että oma bakteerikanta muuttuu vastustuskykyisemmäksi, eikä antibiootti toimi seuraavalla kerralla yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.
Lääkäriltä ei kannata pyytää varmuuden vuoksi -kuureja. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että potilaan olisi tärkeää päästä nykyistä helpommin uudelleen arvioitavaksi, jos infektion oireet vaikeutuvat.

6. Jos matkaripuli iskee, voiko antibioottikuurin ostaa reissussa omatoimisesti?

Antibioottikuuria ei koskaan kannata aloittaa omin päin, vaikka sellaisen voisi helposti ostaa, vaan hakeutua ulkomailla tarvittaessa lääkärille. Esimerkiksi matkaripuli talttuu yleensä itsestään, kun malttaa odottaa pari päivää.

Lääkekuuri voi vähän nopeuttaa parantumista, mutta tuoda riskin saada tuliaisina lääkkeille vastustuskykyinen bakteeri, mikä puolestaan voi matkan jälkeen näkyä vaikkapa siinä, että seuraavan virtsatieinfektion hoito hankaloituu.

On arvioitu, että maailman antibioottikuureista 80 prosenttia käytetään ilman yhdenkään terveydenhoitoalan ammattilaisen arviointia. Tämä on yleistä etenkin Afrikassa ja Aasiassa, ja on antibioottien tehokkuuden säilymisen kannalta iso ongelma.

7. Onko antibioottiresistenssin vaara todellinen?

On. Maailmassa kuolee arvioiden mukaan jo nyt vuosittain 500 000 ihmistä infektioihin, jotka ovat antibioottiresistenttejä eli sellaisia, joihin antibiootit eivät enää pure. EU:n alueella vastaava luku on 25 000, Yhdysvalloissa ollaan samassa mittakaavassa. EU-maista Kreikka on tyypillinen esimerkki maasta, jossa ihmisiä kuolee teho-osastolla sen takia, että antibiootit eivät enää tehoa.

Iso-Britannian hallituksen ylilääkäri Dame Sally Davies on todennut useamman kerran luennollaan, että hän tuskin eläessään näkee ilmastonmuutoksen tuomia isoja ongelmia, mutta antibioottiresistenssi etenee niin vauhdilla, että hän voi hyvin kuolla lonkkaproteesin laittamisessa tulevaan infektioon.

8. Millainen tilanne Suomessa on?

Kohtalaisen hyvä, ja juuri siksi on toimittava nyt, kun sillä on vielä vaikutusta. Suomessa syödyistä antibiooteista 20 prosenttia käytetään sairaaloissa ja 80 prosenttia kotioloissa.

Suomessa käytetään antibiootteja Pohjoismaista eniten, ja olemme käytön vähentämisessä pahasti jälkijunassa esimerkiksi Ruotsista, jossa antibioottien käyttö on vähentynyt kolmannekseen aiemmasta. Meilläkin suunta alkaa olla oikea, mutta vauhti on kovin hidas.

Laki muuttui Suomessa muutama vuosi sitten, ja nykyään hoitolaitokset ja sairaalat ovat velvollisia seuraamaan antibioottien käyttöään. Tämä on hyvä.

Sairaalabakteerit pääsevät usein yleistymään, kun tehdään isoja rakenteellisia terveydenhuollon uudistuksia. Englannissa näin kävi 1990-luvun alussa, ja vaikutukset näkyvät yhä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että asia otettaisiin esille myös sote-uudistusta tehtäessä. Toistaiseksi siitä ei ole puhuttu juuri mitään.

9. Mitä tapahtuu, jos antibiootit menettävät tehonsa?

Nykylääketieteen pohja romuttuisi. Antibioottiresistenssi ei estäisi kaikkia hoitoja, mutta komplikaatioita, vaikeita infektioita ja potilaiden menehtymisiä olisi paljon enemmän kuin nykyään.

10. Mitä jokainen voi tehdä itse?

Oleellisinta on ymmärtää, että kuureja ei kannata koskaan syödä varmuuden vuoksi. Rokotteet ennaltaehkäisevät antibiootteja vaativia sairauksia, joten perusrokotteet kannattaa pitää ajan tasalla – niihin lukeutuu myös influenssarokotus. Käsihygienia on tärkeä muistaa niin kotioloissa, työpaikoilla kuin sairaaloissa.

Antibioottiresistenssiin vaikuttaa myös syömämme ruoka. Ulkomailla kasviksia ja karjaa lääkitään joissakin maissa yleisesti antibiooteilla, jotta kasvu olisi nopeampaa ja tauteja vähemmän. Tämä on yleistä esimerkiksi karjatiloilla Intiassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Suomessa tällainen on kielletty. Ulkomailta tuotu liha on tärkeä kypsentää erityisen huolellisesti ja esimerkiksi vihannekset on pestävä huolella.

Asiantuntijana infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.

X