10 kysymystä: Vähätelläänkö helteen haittoja?

Helle koettelee herkimmin ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita ja pikkulapsia, mutta helteen haitoista tiedetään meillä muuten melko vähän. THL on aloittanut aiheesta laajan tutkimuksen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Helle koettelee herkimmin ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita ja pikkulapsia, mutta helteen haitoista tiedetään meillä muuten melko vähän. THL on aloittanut aiheesta laajan tutkimuksen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Miten helteestä on viisainta nauttia?

Kohtuudella. Päivän kuumimpaan aikaan ei kannata tehdä raskasta ruumiillista työtä, kuntoilla eikä ylipäätään oleskella suorassa auringonpaisteessa.

Lisäksi nestetasapainosta pitää huolehtia eli juoda vettä riittävästi. Helteellä kannattaa suosia vaaleita, väljiä vaatteita ja laittaa ulkona hattu päähän.

Kaikkein kuumimmat lämpötilat mitataan helteellä kaupunkien keskustoissa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa hakeutua viheralueille tai vesistön ääreen. Helteiden yleistyminen on yhteydessä ilmastonmuutokseen, joten paljon virtaa kuluttavien, jäähdyttävien ilmastointien asentaminen joka talouteen vie ojasta allikkoon. Parempi on etsiä hiilineutraaleja tapoja asunnon viilentämiseen, kuten esimerkiksi istuttaa varjostavia puita.

2. Osaavatko suomalaiset toimia oikein helteellä?

Tutkittua tietoa suomalaisten käyttäytymisestä helteellä ei juuri ole, mutta se tiedetään, että haittoja ei osata aina ottaa riittävän vakavasti. Suomessa kuolleisuus alkaa nousta alhaisemmilla lämpötiloilla kuin esimerkiksi Välimeren maissa, vaikka kaikki haitat ovat pääsääntöisesti ennaltaehkäistävissä. On hyvin yleistä, että kuumimpaan aikaan sekä ikkunat että verhot ovat auki, mutta verhojen kiinni pitäminen auringon puolella alentaa sisälämpötilaa. Helteellä pitäisi lisäksi ikkunat pitää päivällä kiinni, kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Ikkunat avataan vasta yöksi. Lisäksi on yleistä, että odotetaan janoa ennen kuin juodaan, mutta silloin on jo nestevaje.

3. Onko helteestä ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa?

Lämmin sää vaikuttaa positiivisesti mieleen ja se on tärkeää talven jälkeen. Elimistölle yli 25 asteen lämpötiloista on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Helle koettelee erityisesti kroonisesti sairaita. Hellejakson aikana oloa on hyvä viilentää kylmällä suihkulla tai kylmillä kääreillä.

Kesällä on ihana vilvoitella ja heilutella jalkoja järvivedessä.

© Mirva Kakko / Otavamedia

4. Kuinka paljon pitäisi juoda helteellä?

Helteenä pidetään yleensä yli 25 asteen lämpötilaa. Hyvä nyrkkisääntö on juoda jokaisella aterialla lasi, kaksi enemmän nestettä kuin normaalisti. Aterioiden välillä olisi myös hyvä juoda pari lasillista vettä. Parasta olisi juoda nestettä tasaisesti pitkin päivää. Lyhyessä ajassa ei pidä tankata litrakaupalla vettä, se on jopa vaarallista. Jos virtsaamistarve on vähentynyt, tietää, että on juonut liian vähän. Virtsa on silloin myös tummaa; ylenmääräinen juominen taas tekee virtsan hyvin vaaleaksi.

Fyysinen rasitus lisää juomisen tarvetta. Suolatasapaino säilyy, kun myös helteellä syö normaalisti. Silloin voi nestetasapainosta huolehtia juomalla pelkkää vettä. Alkoholia ei helteellä kannattaisi juoda, sillä alkoholi poistaa nestettä elimistöstä entisestään ja edistää nestehukkaa. Myös sokeripitoiset tai kofeiinipitoiset juomat ovat huonoja säilyttämään nestetasapainoa.

5. Vaikuttaako helle herkemmin sairaisiin kuin terveisiin ihmisiin?

Sairaat kärsivät helteen haitoista selvästi enemmän kuin terveet. Monet krooniset sairaudet voivat pahentua helteellä, kun nestepaino järkkyy. Sairauteen käytettävät lääkkeet voivat myös vaikuttaa helteen sietoon. Sellaisia ovat esimerkiksi nesteenpoisto- ja masennuslääkkeet. Lääkitys olisi hyvä keskustella kuntoon lääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen kesää. Jotkin sairaudet, kuten alkoholismi ja Alzheimerin tauti, heikentävät ihmisen kykyä huolehtia itsestään helteellä.

6. Voiko kuuma ilma heikentää MS-potilaan muistia?

Periaatteessa kyllä. Nykytiedon perusteella hyvinkin monet MS-potilaan oireet voivat lisääntyä kuumalla ilmalla. Esimerkiksi näkö voi sumentua, heikkouden tunne ja motoriset ongelmat lisääntyä sekä keskittymiskyky heiketä. MS-potilaan reagointi kuumuuteen ja siitä palautuminen vaihtelevat yksilöllisesti. Joillakin jo hyvin pieni kehon lämpötilan nousu voi lisätä oireita.

7. Minkä muiden sairauksien oireita helle voi pahentaa?

Kuumuus voi esimerkiksi laukaista epilepsiakohtauksen, lisäksi se vaikuttaa pahentavasti esimerkiksi diabetekseen, psyyken ja munuaisten sairauksiin. Kansanterveydellisesti merkittävin haitta on kuitenkin sydänpotilaiden sairauden paheneminen, koska sydänsairaudet ovat niin yleisiä. Tutkimustietoa on vielä riittämättömästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloittikin tänä vuonna laajamittaisen tutkimuksen helteen haitoista.

8. Millaisia ovat lämpöhalvauksen oireet?

Lämpöhalvaus on harvinainen tila, lämpöuupumus on paljon yleisempi. Se aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, heikotusta, pahoinvointia, kovaa hikoilua ja lihaskramppeja. Jos ihminen ei silloin saa viilennystä ja nesteytystä, seuraa lämpöhalvaus. Lämpöhalvauksessa hikoilu loppuu, iho muuttuu kuumaksi ja punoittavaksi ja ihmisestä voi tulla sekava, jopa aggressiivinen.

Lämpöhalvaus on henkeä uhkaava tilanne ja silloin on saatava pikaisesti apua. Lämpöuupumuksen lääkitys on yksinkertaista: viilennystä, runsaasti juomista ja lepoa. Ellei olo kohene, on syytä mennä lääkäriin.

9. Keitä helle koettelee eniten?

Suurimmassa vaarassa ovat vakavasti sairaat, kroonisesti sairaat, yli 75-vuotiaat tai yksinasuvat vanhukset. Myös pienet lapset, erityisesti vastasyntyneet ovat vaarassa. Nestehukka on yleensä mekanismi, jonka kautta helteen haitat tulevat esille. Aikuisten on syytä pitää helteellä huolta paitsi omasta, myös lasten riittävästä veden juomisesta.

10. Aiheuttaako helle sairastumisia tai jopa kuolemia?

Kyllä, molempia. Helle johtaa lisääntyneisiin lääkärikäynteihin, sairaalahoitojaksoihin ja kuolemiin. Muutaman viikon hellejakso voi aiheuttaa muutamia satoja kuolemia Suomessa, mutta tilastoissa ne eivät näy helteen haittoina, vaan kuolemat kirjautuvat perussairauden piikkiin. Koska tutkimustietoa on vähän, ei tarkkaan tiedetä, kuinka paljon helle jouduttaa kuolemaa. Eniten helle lisää yli 75-vuotiaiden kuolemia.

Merkittävä osa helteen aiheuttamista kuolemista tapahtuu muualla kuin kotona. Vakavia ter veysriskejä todennäköisesti vähentäisi, jos esimerkiksi jokaisessa vanhustenhoitolaitoksessa olisi viileä tila, johon potilaat pääsisivät edes osaksi päivää.

Asiantuntijana ympäristöterveyden dosentti, erikoistutkija Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

X