Apua masennukseen! Lue 13 neuvoa – Toipumisorientaatio auttaa näkemään mahdollisuudet ja saa elämän tuntumaan merkityksellisemmältä

Voiko masennuksesta toipua? Kyllä voi! Näin vakuuttaa yhä useampi mielenterveyden asiantuntija. Tutustuimme suuntaukseen nimeltään toipumisorientaatio.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

On tärkeää tunnistaa, että masennus on myös ajatussairaus. Epätoivoiset ajatukset ovat yksi sairauden muoto.

Voiko masennuksesta toipua? Kyllä voi! Näin vakuuttaa yhä useampi mielenterveyden asiantuntija. Tutustuimme suuntaukseen nimeltään toipumisorientaatio.
Teksti:
Nina Sarell

Toipumisorientaatio tarkoittaa, että ihmisellä on mielenterveyshäiriön laadusta riippumatta myös resursseja ja mahdollisuuksia hyvään elämään, toipumiseen ja toimintakykyyn.

Positiivisia kierteitä syntyy, kun näiden mahdollisuuksien ympärille luodaan yhdessä uusia ajattelu- ja toimintatapoja.

”Jos vain mietimme masennusta oireena ja sitä, miten oire saataisiin pois, joudumme uudelleen ja uudelleen keskittämään huomion oireeseen ja sen mittaamiseen. On hedelmällisempää ajatella toipumista tapana elää toivorikasta elämää riippumatta siitä, mitä psyykkisiä tai fyysisiä rajoitteita sinulla on. Tämä ei ole mikään metodi tai menetelmä, vaan toivon väline, tapa ajatella. Masennus on sairaus, joka on läheisessä suhteessa ajatuksiin. Jos toipumista ei tueta ajatuksista käsin, on vaikeaa saada aikaan edistymistä”, Markus Raivio kuvailee.

Raivio on tehnyt pitkän uran mielenterveystyön ja -innovaatioiden parissa Kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunorissa.

Toipumisorientaatio tuli maailmalle levinneen recovery movement -ajattelun myötä myös Raivion tietoisuuteen. Ajattelutapa on Suomessa vielä melko uusi. Selvisi, että aiheesta ei ollut ainoatakaan suomenkielistä kirjaa, niinpä musiikkiterapeutti Raivio kirjoitti ja toimitti isänsä, tutkija-toimittaja Jouko Raivion kanssa teoksen Toipuva mieli – opas toipumisorientaatioon (PS-kustannus 2019).

Huomion kääntäminen ongelmista mahdollisuuksiin auttaa

Masennusta on pidetty hankalasti hoidettavana ja herkästi kroonistuvana sairautena, jonka hoitoon käytettävät keinot ja resurssit ovat puutteelliset.

Suomalaisten mielenterveys on huonossa hoitotasapainossa: OECD:n terveysraportin mukaan meillä on kaikista EU-maista eniten mielenterveysongelmia. Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt kaipaavat kipeästi uusia näköaloja mielen toipumiseen.

Huomion kääntäminen ongelmista kohti mahdollisuuksia on auttanut monia masentuneita rakentamaan elämästään parempaa ja merkityksellisempää. Uudenlainen ajattelun ja toiminnan viitekehys kuulostaa melkein liian yksinkertaiselta ollakseen totta – mutta Markus Raivio haastaa kokeilemaan.

”Skotlannissa isossa metatutkimuksessa vertailtiin skitsofreniaa sairastavia ihmisiä ja terveitä, keski-ikäisiä, keskiluokkaisia ihmisiä. Selvisi, että sairastunut ihminen saattoi kokea elämänsä merkityksellisemmäksi kuin terve; oireeton ei tarkoittanutkaan samaa kuin hyvinvoiva tai onnellinen. On tärkeää pysähtyä miettimään, mihin masennuksen hoidolla ja kuntoutuksella pyritään: oireettomuuteen – vai hyvään elämään?”

Irti stigmasta

1. Masennus ei ole epäonnistumista

Mielenterveyden häiriöt saavat osakseen stigman eli sosiaalisen leiman. Se on yksi keskeinen syy siihen, miksi masennus on niin invalidisoiva ja hankala sairaus. Ongelma on syvällä yhteiskunnan rakenteissa, mutta stigmatisointiin ei tarvitse suostua.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole yksilön ”heikkoutta”, vaan niiden taustalla on isoja yhteisiä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Elämä itsessään altistaa tragedioille ja menetyksille. Meidän kaikkien jossakin kohtaa elämässämme toivuttava jostakin, tavalla tai toisella.

Usein häpeää on helpointa purkaa vertaistuen kautta, vuoropuhelussa toisten samanlaisia asioita kokeneiden ihmisten kanssa.

2. Juuri sinä ansaitset apua

Masennus saa ajattelemaan, että huono olotila on oma vika ja jollakin tavalla ansaittua. Avun hakeminen voi tyssätä omiin synkkiin ajatuksiin. On tärkeää tiedostaa, että masennus on myös ”ajatussairaus”. Epätoivoiset ajatukset ovat yksi sairauden oire.

Kun sairautta päästään hoitamaan lääkehoidolla, terapialla ja muilla toipumista edistävillä toimenpiteillä, ajatuksetkin muuttuvat.

3. Tuki kuuluu kaikille

Moni yrittää selviytyä masennuksesta yksin. Se ei tee kenestäkään vahvempaa tai parempaa ihmistä. Toipuminen ei ole mikään yksilösuoritus, tulikoe tai kehitystehtävä.

On tärkeää tietää, että toipumisen tueksi on rakennettu yhteiskunnallisia palveluita ja tukitoimia. Erilaiset tuen muodot terapiasta vertaistukeen ovat jokaisen toipujan oikeus.

4. Lääke auttaa useimpia

Pelkkä lääkehoito ei auta toipumaan masennuksesta, mutta sillä on oma, tärkeä roolinsa kokonaisuudessa. Turvallinen lääkehoito on kainalosauva, jonka tuella on mahdollista tehdä toipumista edistäviä asioita. Tutkimustiedon mukaan kaksi kolmesta masennuslääkettä säännöllisesti käyttävistä saa lääkityksestä apua.

Unelmoi paremmasta

5. Sinä kirjoitat tarinasi itse

Ihminen on masentuneenakin aktiivinen toimija, ei passiivinen uhri. Jokaisella on oma, ainutlaatuinen, henkilökohtainen elämäntarina. Tarinalla on monia mahdollisia juonia ja loppuratkaisuja. Vaikka olisikin masentunut, ei ole menettänyt kaikkea päätäntävaltaa; vieläkin on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä tarinaan kirjoitetaan ja miten.

6. Älä odota oireettomuutta

Elämän ei tarvitse jäädä telakalle odottamaan oireiden lopullista poistumista – kaikilla tätä ei välttämättä edes koskaan tapahdu. Toipumisorientaatiossa täydellistä oireettomuutta tärkeämpää on hyvä, merkityksellinen elämä, yhteys toisiin ihmisiin, toivo ja tunne omasta tarkoituksesta. Ihminen voi oireilevanakin olla osa yhteiskuntaa ja sosiaalista verkostoa, rakastaa ja tulla rakastetuksi.

7. Toipumista voi tukea

Toipumisorientaatio ei väheksy masennusta sairautena tai sen toimintakykyä lamaannuttavaa oireistoa. Valheellista olisi kuitenkin myös väittää, ettei mitään ole tehtävissä. Neuropsykologiassa puhutaan aivojen neuroplastisuudesta, kyvystä uudistua.

Se on aivojen sisäänrakennettu ominaisuus, joka on voitu todistaa kuvantamistutkimuksilla. Lempeällä kognitiivisella terapialla masennuksen vaurioittamia ajatus- ja toimintamalleja on mahdollista vähitellen muuttaa.

8. Elämä voi olla hyvää

Psykologi Pekka Sauri kuvaili Anna-lehden haastattelussa masennustaan ”elinikäiseksi ominaisuudeksi”. Kun masennus iskee, olennaista on hänen kokemuksensa mukaan keskittyä tekemään asioita, jotka vievät ajatukset pois kivusta. Saurille tällainen asia on työ. Sairaudesta ja oireista huolimatta elämässä voi kokea kaikenlaista hyvää ja kokemisen arvoista. Arki voi sisältää sairauden ohella myös mielekkäitä ja tyydyttäviä asioita.

Täydellistä oireettomuutta tärkeämpää on hyvä, merkityksellinen elämä, yhteys toisiin ihmisiin, toivo ja tunne omasta tarkoituksesta. © istock / Anu Nieminen

Täydellistä oireettomuutta tärkeämpää on hyvä, merkityksellinen elämä, yhteys toisiin ihmisiin, toivo ja tunne omasta tarkoituksesta. © istock / Anu Nieminen

Kohti toipumista

9. Keskity siihen, mikä ei ole rikki

Masennuksen pahimmassa aallossa on viisasta suunnata vähäiset voimavarat niihin asioihin, joiden parissa pystyy vielä toimimaan ja joista saa tunteen siitä, että jotain on saanut aikaiseksi. Se voi olla jonkin instrumentin soittamista, sukan neulomista tai uimahallissa käymistä.

10. Parempaa on tulossa

Masennuksen syvimmässä aallonpohjassa on vaikeaa uskoa siihen, että elämä voisi vielä muuttua paremmaksi. Huomisessa on kuitenkin aina lupaus paremmasta – meille kaikille.

Monet toipuneet elävät normaalia elämää, johon kuuluu ehkä yhä sairauden oireilua, mutta myös tavallista arkea, onnenhetkiä ja ihania asioita. Yllättävän monet kertovat jälkeenpäin, että masennus toi mukanaan myös jotain myönteistä: ymmärrystä ja viisautta tai taitoa arvostaa pieniä, hyviä asioita arjessa.

11. Hae inspiraatiota

Pohjalta nousseita ihmisiä on paljon, ja heidän kertomuksensa merkitsevät paljon niille, jotka ovat parhaillaan pohjalla. Hyökkää luutuneita asenteita ja stigmoja vastaan tosielämän toipumistarinoiden avulla: työkyvyttömyydestä normaaliin arkeen palanneita toipuneita on kaikkialla, yhteiskunnan kaikilla portailla ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Toisten kokemukset kannattelevat omaakin toivoa.

12. Oireilevakin toipuu

Masentunut tarkkailee herkästi oireitaan ja lannistuu, kun ne ovat voimakkaampia. Toipuminen ei tarkoita samaa asiaa kuin oireettomuus. Toipuminen voi sisältää niin oireettomia kuin oireellisiakin jaksoja.

Jos oireet aktivoituvat, sitä ajatellaan mahdollisuutena oppia esimerkiksi siitä, mitkä tekijät vaikuttivat oireiden aktivoitumiseen ja miten niitä voisi jatkossa välttää. On arvokasta myös ennakoida ja oppia hakemaan apua mahdollisimman varhain.

13. Tunnista triggerit

Kun masennuksen on kokenut kerran, oppii jo tunnistamaan sille altistavia tekijöitä ja varhaisia varoitusmerkkejä. Masennus liittyy monilla liialliseen uupumiseen, jonka ensioireina voi olla stressin tunnetta, ärtymystä tai unettomuutta. Silloin on viisautta karsia elämästä kaikki turhat aktiviteetit ja luoda tilaa riittävälle unelle ja palautumiselle.

Lähteet ja lisätietoa:

Markus Raivio & Jouko Raivio (2019). Toipuva mieli – opas toipumisorientaatioon. PS-kustannus.

Davidson, L. ym. (2008). A Practical Guide to Recovery-Oriented Practice: Tools for Transforming Mental Health Care. Oxford University Press

Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkärin numerossa 10/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X