Flunssa voi levitä myös otsaonteloihin – Nämä kannattaa tietää: ”Hoitamaton otsaontelotulehdus voi levitä aivojen tai silmien puolelle”

Mikä on otsaontelotulehdus? HUS:in korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marie Lundberg vastaa Seuran kymmeneen terveyskysymykseen.

1. Miten otsaontelotulehdus oireilee?

Tyypillinen oire akuutissa eli äkillisessä otsaontelotulehduksessa on kipu tai särky otsalla.

Akuutti otsaontelotulehdus tulee yleensä flunssan jälkitautina. Tällöin oireilua on lähes aina myös poskionteloissa – poskiontelotulehdus onkin yleisin sivuontelotulehdus.

Akuutti sivuontelotulehdus oireilee kivun ja paineen tunteen lisäksi nenän tukkoisuutena, limaisuutena, märkäisyytenä ja hajuaistin heikentymisenä.

2. Voiko otsaontelo­tulehdus olla vaarallinen?

Hoitamaton otsaontelotulehdus voi levitä aivojen tai silmien puolelle. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos flunssan jälkeen vointi heikkenee taas, nousee kuume ja otsaan koskee. Kasvoihin voi ilmestyä myös punainen turvonnut kohta.

Otsaontelon luuseinämät ovat aika ohuet kaikkiin suuntiin. Jos bakteeritulehdus pääsee etenemään aivojen puolelle, aivokalvot voivat turvota tai voi kehittyä luunkalvon alainen märkäpaise, jota hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla, kortisonilla, nenäsuihkeilla ja usein leikkauksella.

Joskus voi kehittyä jopa aivopaise, mutta tämä on hyvin harvinaista. Olen kahdenkymmenen vuoden urallani nähnyt kaksi tällaista tapausta.

Silmiin levinnyt tulehdus oireilee punoituksena ja turvotuksena. Tämä on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla ja vaatii aina erikoissairaanhoidon. Silmiin levinnyt otsaontelotulehdus hoidetaan samalla tavalla kuin aivojen puolelle levinnyt.

3. Kuinka tavallista on otsaontelotulehduksen leviäminen?

Tulehduksen leviäminen on harvinaista, mutta otsaontelotulehdukseen liittyvät komplikaatiot ovat kuitenkin yleisempiä kuin poskiontelotulehdukseen liittyvät. Siksi otsaontelotulehdukseen määrätään antibiootit herkemmin kuin poskiontelotulehdukseen.

Lisäksi otsaontelon ulostulokäytävä on suppilomainen ja kapea ja se umpeutuu herkemmin limakalvoturvotuksesta, jolloin ontelo ei tyhjene limasta itsekseen yhtä hyvin kuin poskiontelot.

4. Voiko akuuttia otsa­ontelotulehdusta mitenkään ennalta­ehkäistä?

Vaikeaahan se on. Mutta toki flunssaa voi yrittää torpata hyvällä käsihygienialla, kyynärtaipeeseen yskimällä, C-vitamiinilla ja sinkillä.

Flunssaa sairastaessa ylähengitysteiden ilmastointia voi yrittää ylläpitää nenää avaavilla eli limakalvojen turvotusta vähentävillä sumutteilla, keittosuolasumutteilla ja nenäkannulla.

Nenäkannulla ei kuitenkaan pysty huuhtelemaan otsaonteloita juuri niiden kapean ulostulokäytävän vuoksi. Mutta kun suolavesi puhdistaa nenän, limakalvoturvotus vähenee ja reitti aukeaa paremmin.

5. Missä vaiheessa sivu­ontelotulehdus hoidetaan antibiooteilla?

Viruksen aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen eivät antibiootit tepsi. Antibiootit auttavat vain bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa.

Nykyinen hoitolinja on se, että antibiootteja ei suoralta kädeltä määrätä edes bakteerin aiheuttamiin tulehduksiin, sillä tiedämme että suurin osa, eli 70–80 prosenttia, sivuontelotulehduksista paranee itsestään.

Usein kaksivaiheinen tauti on merkki siitä, että antibiootteja tarvitaan. Ensin on flunssa, joka hellittää ja oireet lieventyvät, ja sitten vointi lähteekin taas huononemaan.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yksiselitteistä merkkiä siitä, milloin tarvitaan antibiootit. Lääkäri tekee arvion oireiden, löydösten ja yleisvoinnin perusteella.

6. Milloin tehdään punkteeraus?

Jos antibioottikuuri ei auta tai jos sivuontelotulehduksia esiintyy toistuvasti, päädytään usein punkteeraamaan poskiontelot. Punkteeraus tehdään nenäontelon kautta. Poskionteloihin lasketaan 38-asteista vettä, jolla ontelot huuhdellaan. Otsaonteloita ei voi punkteerata, mutta poskionteloiden huuhtelu helpottaa vähän myös otsaonteloiden tilannetta.

Akuutissa ja hyvin oireisessa tilanteessa voidaan joutua poraamaan otsaonteloon pikkuinen reikä, jonka kautta voi huuhtoa ontelon. Luonnollista ulostuloaukkoa voidaan myös avata nenän tähystysleikkauksella.

7. Miten krooninen otsa­ontelotulehdus oireilee?

Se on yleensä vähäoireinen tai oireeton. Pientä painetta voi tuntua otsalla. Viipalekuvissa voi näkyä, että otsaontelo on täynnä limaa, ja limakalvot ovat turvonneet, mutta silti on oireita nolla.

Kroonisessa tulehduksessa tulehdus on kuitenkin kaikissa sivuonteloissa, ja ne kyllä antavat merkkiä. Oireet ovat samat kuin akuutissa tulehduksessa: nenän tukkoisuus, limaisuus, hajuaistin heikentyminen sekä kipu ja paineen tunne.

8. Mikä aiheuttaa kroonisen tulehduksen onteloissa?

Kroonisesta sivuontelotulehduksesta puhutaan, kun oireet ovat jatkuneet yli kolme kuukautta. Sivuontelotulehduksen pitkittyessä limakalvot vähitellen paksuuntuvat.

Mitään yksittäistä syytä ei ole, mutta altistavia tekijöitä ovat nenäkäytävän ahtaus, tupakointi, allergiat, nenän polyypit ja immunologiaan liittyvät tekijät. Suurella osalla kroonisesta sivuontelotulehduksesta kärsivillä on myös astma.

9. Miten kroonista sivuontelotulehdusta hoidetaan?

Kotihoitona on kortisoni-nenäsuihke, jota on käytettävä koko ajan, sekä nenäkannuhuuhtelu ja nenän kostutus öljy- tai keittosuolaliuoksella.

Jos näistä ei ole riittävästi apua eivätkä oireet pysy kurissa, tehdään usein leikkaus. Leikkaukseen voidaan päätyä myös jos tulehdukset toistuvat usein.

Niin sanotussa FESS-leikkauksessa onteloiden aukkoja suurennetaan kirurgisesti. Näin onteloihin pääsee ilmaa ja kortisonilääkettä, mitkä elvyttävät limakalvoilla olevien värekarvojen toimintaa. Elpyneet värekarvat pääsevät työntämään limaa tehokkaammin pois.

10. Mikä on sivuonteloiden pallolaajennus?

Nenän sivuonteloiden pallolaajennuksella laajennetaan ahtaita nenän sivuonteloiden kanavia. Pallolaajennuksessa nenän ja sivuontelon välissä olevaan ilmakanavaan johdetaan katetri, jonka päällä on nestetäytteinen pitkulainen pallo. Pallo laajenee ennalta määrättyyn mittaansa kivikovaksi ja laajentaa samalla ahtaan kanavan.

Pallolaajennus voidaan tehdä myös otsaonteloon, mutta tämä on harvinaisempaa. 

Lue myös: Poskiontelotulehdus voi oireilla silmä- ja hammassärkynä – Toisinaan hampaan juuri voi olla syynä tulehdukseen onteloissa