Kantapääkipu kuriin fysioterapeutin vinkein – Kortisonipiikki ei ole ensisijainen hoito: ”Toistuvat kortisonipistokset heikentävät jännettä”

1. Plantaarifaskiitti onkin­ plantaarifaskiopatia. Miksi­ ihmeessä?

Nykyisin suositaan tosiaan termiä plantaarifaskiopatia. Iitti-pääte viittaa tulehdukseen, mutta kantakalvo ja kantapää voivat olla kipeitä ilman tulehdustakin. Kansanomaiset termit ovat kantapääkipu tai luupiikki.

Luupiikki voi kehittyä, jos plantaarifaskiopatia pitkittyy. Tällöin jännekalvon sisään voi alkaa muodostua luinen piikki, kun keho pyrkii vahvistamaan aluetta.

2. Miten plantaarifaskiopatia oireilee?

Kipu on yleensä pistävää ja terävää ja se tuntuu kantapään alueella jalkapohjassa. Alkuvaiheessa kipu ei yleensä tunnu rasituksessa vaan se saattaa yllättää vasta seuraavana päivänä. Sitten kun pääsee liikkeelle, kipu hieman helpottaa.

Jos tilanne on päässyt pahemmaksi, kävely vain pahentaa oiretta ja kipua voi esiintyä levossakin.

3. Mistä plantaarifaskio­patia johtuu?

Kantapään ja jalkapohjan kudokset voivat kipeytyä, kun kuormitusta on liikaa ja kun lihakset ovat liian heikkoja tai kireitä. Jalkaterän luontainen iskunvaimennus ei enää jaksa toimia ja kuormitus kohdistuu jalkapohjan jännekalvoon.

Vaivan osatekijöinä voivat olla myös erilaiset jalkaterän ja alaraajan virheasennot tai ylipaino.

Kantapää voi kipeytyä jo ­siitä, että kävelee lomalla­ ­paljon varvassandaaleissa ­pitkin rantabulevardia. Toisaalta myös paljasjalkakengät voivat kipeyttää kantapään. Toisilla taas liian jäykkä ja tuettu kenkä voi olla yksi syy kantapääkipuun.

Paljasjalkakengissä on periaatteessa hyvä ajatus, sillä ne aktivoivat jalkaterän kaikkia lihaksia ja luonnollista toimintaa. Paljasjalkakenkiin tottuminen vie kuitenkin aikaa.

Ei kannatakaan hypätä ­suoraan todella tuetuista ­kengistä paljasjalkakenkiin, vaan lisätä paljasjalkakenkien käyttöä pikkuhiljaa, jotta jalkaterän lihakset ehtivät vahvistua.

4. Millaista ensiapua kanta­pääkipu kaipaa?

Akuutissa ­vaiheessa ­parasetamoli on ensisijainen kipulääke. Myös kylmä­hoitoa voi kokeilla kivun lievitykseen.

Jos pohkeet ovat kireät, voi niitä hieroa alkuvaiheessa, ­jotta kantakalvolta saadaan jännitystä ja kuormitusta pois. Jalkapohjaa ei välttämättä kannata hieroa kovin voimakkaasti, vaan tavoitteena on saada ­lihakset rentoutumaan.

5. Auttavatko yölastat ja venytykset? Entä kortisonipiikki?

Jos googlettaa plantaarifaskiittia tai -faskiopatiaa, ­ohjeeksi tulee yölastoja ja ­venytyksiä. On totta, että kantakalvo ja jalkapohja tuntuvat ­kireältä ja niiden joustavuutta pitää parantaa. Monesti oireen syynä on kuitenkin se, että jalkaterä ei jaksa kannatella itseään, ja kantakalvoon kohdistuu ­kävellessä jatkuva venytyskuormitus.

Tärkeää on siis vahvistaa jalkaterän lihaksia, jotta ne ­eivät mene jumiin niin helposti. Venytysliikkeet voidaan ­yhdistää vahvistavien harjoitteiden kanssa, jolloin saadaan liikkuvuutta ja toimintakykyä ­samalla harjoituksella.

Kortisonipiikki voi auttaa, mutta lääkäreilläkään se ei ole ensisijainen hoitokeino. Jos taustalla on selkeä kuormitustekijä jalkaterän ­toiminnassa ja kuormituksen säätelyssä, helpottaa kortisoni hetkellisesti, mutta vaivat palaavat. Toistuvat kortisonipistokset myös heikentävät jännettä ja herkistävät vaivalle helpommin jatkossa.

Jos kivun syynä on hetkelli­nen kovempi kuormitus, ­kuten maratonin juokseminen ja selkeä tulehdusreaktio, voi kortisonilla saada oireet ­nopeastikin haltuun.

6. Miten fysioterapeutti voi auttaa?

Fysioterapeutti pystyy tutkimaan jalkaterän ja alaraajan toimintaa sekä selvittämään kuormitustekijöitä vaivan taustalla.

Usein taustalla ovat liian heikot pohjelihakset. Esimerkiksi kävellessä akillesjänteeseen kohdistuu noin neljä kertaa kehon painoinen venytysrasitus jokaisella askeleella. Jos pohje ei ole tarpeeksi vahva, pohje kiristyy ja se alkaa venyttää myös kantakalvoa. Lihasheikkoutta voi olla myös nilkan ja jalkaterän lihaksissa.

Vaiva voi saada ­alkunsa myös esimerkiksi heikosta ­pakaralihaksesta, minkä seurauksena jalkaterän kuormitus kasvaa. Vaikka kuinka jumppaisi pohjetta ja nilkkaa, ei vaiva kokonaan helpota.

On myös tärkeä oppia tunnistamaan, mitkä asiat kuormittavat jalkaterää sekä huomaamaan, milloin jalkaterä on väsynyt, jotta pystyy ja malttaa ottaa taukoa vaivan paranemiseksi.

7. Millaisen harjoitteet auttavat?

Alkuvaiheessa harjoitteet ovat rauhallisia, jotta jalkapohjan jänteeseen ei kohdistu liian kovaa venytystä. Voi esimerkiksi tehdä varpailla seisontaa niin, että kantapää nousee hieman ilmaan. Varpaillenousuja voi tehdä muutaman kerran ennen kuin lähtee kävelylenkille tai käymään kaupassa.

Kun pohjelihas vahvistuu, voi nousukorkeutta lisätä ja tehdä harjoitus esimerkiksi kynnyksen päältä, jolloin saa pohkeeseen myös enemmän venytystä.

Jalkaterän pitkittäisholvia voi vahvistaa liikkeellä, ­jossa pyrkii tuomaan isovarpaan ­tyveä ja kantapäätä lähemmäs toisiaan. Liike on pieni mutta tehokas.

Nilkkaa voi vahvista ulko- ja sisäkierroilla, joita tehdään vastuskuminauhan kanssa. Ohjeita löytyy verkosta.

8. Onko urheilu- ja kinesioteipeistä apua?

Urheilu- ja kinesioteipit voivat auttaa kipuun ja niiden avulla pystyy vahvistamaan jalkapohjaa ja nilkan ­aluetta paremmin. Teipeillä pystyy myös ohjaamaan tai rajoittamaan liikettä tiettyyn suuntaan.

Yleiset teippausohjeet voivat olla arpapeliä. Teippaukset kannattaakin miettiä yhdessä fysioterapeutin kanssa niin, että ne auttavat juuri sinua.

Lue myös: Vaivaako kantapääkipu? Kärsitkö jalkavaivoista, luupiikistä, vaivaisenluusta tai polvisärystä? Näillä ortopedin vinkeillä huolehdit jalkojesi terveydestä

9. Voiko pitkittyneestä ja vaikeasta kantapää­kivusta parantua?

Kroonistuneesta tai pitkittyneestä kantapääkivusta voi ­parantua.

Pitkittyneessä kivussa on otettava huomioon, että kroonistumiseen liittyy usein myös hermoston toiminnanmuutos, keho herkistyy kivulle. Silloin kuntoutus voi olla pidempi prosessi ja välttämättä kivusta ei päästä kokonaan eroon.

Monesti oireita pystytään vähentämään, toimintakykyä parantamaan ja kipuun tai liikkumiseen liittyviä pelkoja vähentämään.

10. Voiko plantaari­faskiopatiaa ennaltaehkäistä?

Tärkeintä on pitää jalat ja jalkaterät vahvana. Kun on riittävän hyvässä kunnossa, nopeat kuormituksen kasvut eivät vaikuta niin paljon ja jalat myös palautuvat nopeasti.

Myös kehon painolla on merkitystä. Ylipaino on yksi riskitekijä, mutta jos jalat ovat jo kipeät, painon pudotus on hidas ratkaisu.

Asiantuntijana fysioterapeutti Arttu Peltola, Proxima Finland, Tampere.