Jalka punoittaa ja turpoaa kivuliaasti – Onko jalassa kihti tai ruusu? Näin tunnistat oireet

1. Kun jalka turpoaa ja punastuu äkkiseltään, lähdetäänkö lääkäriin heti vai huomenissa?

Jos toinen jalka turpoaa ja alkaa punertaa, ei parane jäädä arpomaan kotiin jäämisen ja lähdön välillä. Parasta on antaa asiantuntijan päättää, kuinka kiire hoidolla on. Oireiden takana voi olla myös vakavia vaivoja, joiden todennäköisyys kasvaa ihmisen iän myötä. Jalassa voi olla esimerkiksi selluliitti, eikä tässä tapauksessa ole kyse muhkuraisesta ihosta, vaan ihon ja ihon alaisen kudoksen bakteeritulehduksesta.

Nykyaikana yhteys lääkäriin onnistuu vuorokauden ympäri puhelimella, chatilla tai videopuhelulla.

2. Ovatko punainen jalka, kuume ja kipu yhdessä hälyttävä merkki?

Kuume on merkki kehon tulehduksesta. Kun siihen yhdistyy kipeä, punoittava ja turvonnut iho, herää epäily bakteerin aiheuttamasta ruusutaudista. Kuten selluliitti, ruusu voi johtaa verenmyrkytykseen ja uhata pahimmillaan henkeä. Tauti vaatii monesti toetakseen suonensisäistä antibioottia.

Jos kipu kovenee kosketuksesta, tai kun jalalle yrittää astua, jalassa voi olla veritulppa. Siinä jalka on yleensä turvoksissa, mutta ei juurikaan vaihda väriä. Kiputuntemusta ei kannata pitää lääkärille lähdön kriteerinä: iäkkäällä ihmisellä ja diabeetikolla kivun tunto voi olla heikentynyt.

Lue myös: 10 kysymystä: Onko ruusu vaarallinen?

3. Miten kävely turvonneella, punoittavalla ja kipeällä jalalla onnistuu?

Jos jalassa on veritulppa tai ruusu, lääkäriin voi mennä omin jaloin. Mutta kun varmaa tietoa oireiden aiheuttajasta ei vielä ole, ei kannata kävellä pidempää matkaa kuin autolta lääkärin vastaanottohuoneeseen.

Samat oireet täsmäävät myös murtumaan, ja jos jalassa on murtuma, sillä ei saisi periaatteessa kävellä lainkaan.

Yleensä ihminen osaa itse epäillä murtumaa, mutta ei aina. Rasitusmurtuma kehittyy hitaasti. Osteoporoosissa murtuma voi tulla yllättävän pienestä kolhaisusta.

Jos ihmisellä on diabetes, turvonneella, punoittavalla ja kuumottavalla jalalla ei pitäisi ottaa askeltakaan, ennen kuin lääkäri on tutkinut jalan. Kyseessä voi olla Charcot’n jalka. Sille varaaminen rikkoo luita ja niveliä. Pahimmillaan jalan rakenne luhistuu ja se menettää toimintakykynsä.

4. Onko se kihti ja kihtikohtaus, kun kipeä, kuumottava varvas herättää yöllä?

Kyse voi olla kihdistä ja äkillisestä kihtikohtauksesta. Siinä elimistöön kertyy tai siitä ei poistu kunnolla virtsahappoa. Liika virtsahappo saostuu uraattikiteiksi nivelonteloihin ja aiheuttaa äkillisen tulehdusreaktion eli kihtikohtauksen.

Kohtaus tulee tyypillisesti yöllä siksi, että tällöin kudosten lämpötila laskee ja viileässä virtsahappo kiteytyy herkemmin. Tyypillisimmillään kihti tulee isovarpaan tyviniveleen.

Kihti varmistuu nivelnestenäytteestä. Vaikka kihtikohtaus helpottaa ennen pitkää, diagnoosi kannattaa varmistaa. Hoitamattomana sairaus vaurioittaa niveliä.

5. Millä kihtikipu lähtee?

Kipua lievitetään levolla, jääpussilla ja tulehduskipulääkkeellä. Tarvittaessa lääkäri voi pistää kipukohtaan tai määrätä suun kautta kortisonia.

Jotta kohtaus ei uusisi, kannattaa karsia ruokavaliosta runsaasti puriineja sisältäviä ruoka-aineita, joita ovat esimerkiksi sisäelimet, äyriäiset, simpukat ja pienet, ruotoineen ja nahkoineen syötävät kalat, kuten silli. Lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä vedenjuomisesta. Se parantaa uraatin erittymistä virtsaan.

Ellei ruokavalio auta, voidaan kokeilla allopurinolilääkitystä. Huonoa lääkkeessä on se, että alkuvaiheessa se voi tihentää kohtauksia.

6. Onko punoitus pahempi juttu, jos jalassa on suonikohjuja?

Jos jalka on turvonnut, punoittava ja ihoa kutittaa, siinä voi olla alkava laskimoperäinen säärihaava. Iho voi kovettua ja siihen voi tulla sitkeää ihottumaa.

Syy säärihaavaan on laskimoiden vajaatoiminnassa. Siinä veren paluu alaraajoista laskimoita pitkin hidastuu, jolloin paine laskimoissa nousee. Ennen pitkää paine rikkoo ihon ja syntyy haava. Kun veri ei kierrä jalassa kunnolla, haava jää ilman happea ja ravinteita, ja paraneminen pitkittyy.

Suonikohjut ovat merkki laskimoiden vajaatoiminnasta, mutta ihmisellä voi olla vajaatoiminta ilman niitäkin. Jos jalat toistuvasti turpoavat, väsyvät tai niitä jomottaa ilman selvää syytä, kannattaa käydä lääkärillä selvittämässä verisuonten tilanne.

Laskimoiden toimintaa voidaan tutkia ultraäänellä. Se on potilaalle helppo tutkimus: potilas seisoo ja lääkäri liikuttaa laitteen anturia potilaan iholla. Laskimoiden tilanne paljastuu heti.

7. Kannattaako turvonneisiin jalkoihin hankkia tukisukat?

Ensin varmistetaan diagnoosi. Jos se on laskimoiden vajaatoiminta, tukisukat ovat hyvä ostos. Ne tukevat verenvirtausta oikeaan suuntaan, jolloin turvotus laskee, eivätkä jalat tunnu niin raskailta.

Tukisukkia on eri voimakkuuksia. Itselle sopiva voimakkuus varmistetaan lääkäriltä.

Juttu on julkaissut ensi kerran Viva-lehden numerossa 5/21.

Lue myös: Apua, jalat turpoavat ja väsyvät! Mistä apua turvotuksen hoitoon ja ehkäisyyn?

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti