Kädet ja jalat puutuvat öisin – Milloin puutuminen kertoo vakavasta sairaudesta? Lue neurologin neuvot

Jaa artikkeliTilaa Seura
Puutumisoireet yleistyvät iän myötä.
Puutumisoireet yleistyvät iän myötä. © istockphoto
Kädet ja jalat puutuvat erityisesti öisin ja aamulla jäsenet ovat puuduksissa. Lisääkö ikä puutumista – mikä auttaisi vaivaan? Lue neurologi Emilia Taurialan neuvot.

Kädet ja jalat puutuvat erityisesti öisin, onko vaiva iän tuomaa vai kertooko puutuminen vakavasta sairaudesta?

Näin jäsenten puutumiseen liittyviin kysymyksiin vastaa neurologi Emilia Tauriala, Terveystalo.

1. Miksi kädet ja jalat puutuvat öisin – aamulla jäsenet tuntuvat puutuneilta ja niitä pistelee?

Raajat puutuvat, jos ne ovat pitkään paikallaan ja vähän puristuksissa. Käsi voi joutua puristuksiin, jos se roikkuu sängynlaidan tai nojatuolin käsinojan yli. Jalat saattavat olla aamulla kankeat, jos ihminen nukkuu koko yön sikeästi, polvet koukussa tai kovalla alustalla.

Ihan tarkkaa syytä lieviin puutumisiin ei tiedetä. Vähän voimakkaampi oire kertoo, että hermo on joutunut puristuksiin. Yleensä terve ihminen havahtuu ja osaa vaihtaa asentoa, kun raaja on puutumassa. Tilanne laukeaa, kun raajaa liikuttelee. Ellei laukea, lähdetään lääkäriin.

2. Puuduttaako ikä rajoja?

Kaikenikäisillä on puutumisoireita, mutta iän myötä ne yleistyvät. Rappeumamuutoksiin liittyy puutumista, ja muutokset syntyvät hitaasti.

Selän välilevyrappeuma on tyypillisin, ikään liittyvä rappeumamuutos. Se altistaa välilevypullistumalle, joka osalla ihmisistä painaa hermojuurta ja aiheuttaa alaraajaan tuntohäiriöitä. Siihen liittyy kova, liikkumista haittaava kipu.

Useimmiten välilevyrappeuma paranee ajallaan. Jos siihen liittyy lihasheikkoutta, käydään kirurgin vastaanotolla. Leikkausta tarvitaan, jos hermo on niin jumissa, että se on vaarassa vaurioitua.

3. Miten puristuksissa oleva hermo löytyy?

Aiheuttajaa lähdetään paikantamaan testeillä, jossa tutkitaan voimaa, tuntoa, jänneheijasteita ja kävelyä. Mahdollinen lihasheikkous auttaa arvioimaan, missä kohtaa hermostoa vaurio sijaitsee. Jos esimerkiksi vain toinen jalka tuntuu puutuneelta, vika on luultavasti selän hermopinteessä. Mutta jos vaiva on molemmissa jaloissa, vika on yleensä ääreishermoissa.

Heijasteet kertovat, onko vaurio ääreishermoissa vai kenties ylempänä aivoissa. Kävelystä katsotaan muun muassa, miten varpaille nousut ja tandemkävely sujuvat. Tandemkävelyssä etummaisen jalan kantapää koskettaa takimmaisen varpaita.

Jos testeissä on poikkeavaa, tarvitaan lisätutkimuksia, kuten magneetti- tai ENMG-tutkimus.

4. Mistä on kyse, kun herään yöllä siihen, että puutunutta kättä pitää ravistella?

Rannekanavaoireyhtymä on tavallinen syy yöaikaiseen käden puutumiseen. Varsinkin peukalo, etu- ja keskisormi puutuvat, kun keskihermo joutuu rannekanavassa pinteeseen. Puutuminen herättää nukkujan muutaman tunnin unen jälkeen. Puutuminen helpottaa, kun kättä ravistelee. Pidemmän aikaa kestäneessä kiusassa käsivarsikin voi puutua ja alkaa särkeä.

Osalla ihmisistä syy hermopinteeseen on rakenteellinen. Se alkaa vaivata monesti, jos ihminen tekee työssään kädellä toistuvasti samaa liikettä.

Lievää vaivaa hoidetaan yölastalla. Se pitää ranteen suorana, asennossa, jossa hermolla on mahdollisimman paljon tilaa. Lastoja saa apteekeista ja toimintaterapeuteilta.

Ellei yölasta auta, hermolle tehdään lisää tilaa leikkauksella. Leikkausta ei kannata lykätä kovin pitkälle, sillä hoitamaton rannekanavaoireyhtymä voi surkastuttaa käden lihaksia.

Syy rannekanavaoireyhtymään voi olla myös perussairaudessa: kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja diabeteksessa tai raskaudessa, joihin liittyvä turvotus ahtauttaa hermoa. Kun perussairaus saadaan tasapainoon tai raskaus on ohi, pinne helpottaa.

5. Voiko puutuminen olla merkki vakavasta sairaudesta?

Pitkälle edenneeseen diabetekseen liittyy neuropatiaa, eli ääreishermojen surkastumista. Se tuntuu molemmissa jaloissa nilkkasukan kanssa samalla alueella. Jalkoja särkee varsinkin öisin. Kun tilanne etenee, jalkojen lihasvoima heikkenee ja voi tulla tuntohäiriöitä: vaarallisin on suojatunnon häviäminen, jolloin ihminen ei huomaa astuvansa terävän esineen päälle.

Puutuminen on yksi, muttei ainoa MS-taudin oire. Lisäksi siihen voi liittyä esimerkiksi näön, tasapainon ja virtsarakon toimintahäiriöitä.

Stressi ja niskan lihasjännitys voivat aiheuttaa varsinkin kasvojen ja yläraajojen puutumista. Tähän auttaa kuormituksen keventäminen.

6. Koska raajan puutumisen tunteeseen tarvitaan nopeaa apua?

Jos tunto tai voimat katoavat kokonaan toisesta kädestä ja jalasta, tai kehon toisesta puolesta, soitetaan hätäkeskukseen. Tämä viittaa aivohalvaukseen, jossa tarvitaan nopeasti apua.

Kun toinen puoli kasvoista on ilmeetön, toinen puoli puhuessa ei liiku, eikä silmäluomi sulkeudu kunnolla, syynä on kasvohalvaus.

Tavallisin syy siihen on niin sanottu Bellin pareesi, joka paranee useimmilla täysin. Tähänkin tarvitaan nopeasti apua, sillä syy kasvojen halvaukseen voi olla myös aivoissa ja aivohalvauksessa.

Lauantai-illan halvaus on hermovaurio, joka vaatii lääkärin arvion. Se syntyy päihtyneenä, kun nukkuu huonossa asennossa. Ihminen menee illalla nukkumaan, ja kun hän aamulla herää, käsi ei toimi tai jalkaterä riippuu. Humalatilan takia ihminen ei ole havahtunut puutumisen tunteeseen.

Kiukkuhermo pinteessä

Kiukkuhermoksi kutsuttu kyynärhermo kulkee kyynärpään sisäsivulla niin lähellä ihon pintaa, että sen voi joskus tuntea sormilla. Kyynärhermon ja sen alla olevan luun välillä ei ole lainkaan pehmeää kudosta.

Jos kolauttaa kyynärpään sopivassa kulmassa vaikka pöydän tai tuolin kulmaan, kyynärhermo joutuu puristuksiin kahden kovan pinnan eli kyynärluun ja pöydän väliin. Tämä aiheuttaa sähköiskumaisen, kovan kivun pikkusormeen, nimettömään ja käden ulkosyrjään.

Jos samaan kyynärhermon kohtaan tulee toistuvasti iskuja, oireet voivat jäädä päälle, ja pikkusormi ja nimetön voivat puutua pitkäksi aikaa. Tällöin kannattaa muuttaa nukkuma-asentoa ja välttää liikkeitä, joissa kyynärnivel joutuu liikkeeseen.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/20.

Lue myös: 10 kysymystä: Mikä on rannekanavan oireyhtymä?

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X