Skolioosi voi löytyä lääkärin vastaanotolla yllätyksenä – Tavallisin oire on virheasennon aiheuttama selkäkipu

Skolioosi aikuisiässä ei ole harvinainen vitsaus. Usein taustalla ovat ikääntymisen myötä selkärankaan tulevat kulumat, ortopedi Heikki Österman Ortonista kertoo.

Vatsa- ja selkälihasten hyvä kunto voi lievittää tavallisimmin selän virheasennosta aiheutuvaa kipua.

1. Skolioosihan on kasvuikäisten selkäsairaus. Voiko se tulla aikuisellekin?

Kyllä voi, ja se on itse asiassa erittäin tavallista. Tällöin kyseessä on aikuisiän skolioosi, jonka taustalla on ikääntyessä selkärankaan tulevat kulumat.

Käyryys syntyy, kun välilevyt nikamien välissä kuluvat epäsymmetrisesti. Jos välilevyt esimerkiksi kuluvat enemmän oikealta reunalta, selkäranka taipuu mutkalle vasemmalle.

2. Mitä skolioosissa tapahtuu?

Skolioosi tarkoittaa selkärangan poikkeavaa käyryyttä takaa katsottaessa. Mutta koska selkä on kolmiulotteinen, ei skolioosissakaan ole kyse pelkästään yhden tason virheasennosta. Rangan asento muuttuu myös sivusta katsottaessa: lannerankaan luonnollisesti kuuluva notko ja rintarankaan kuuluva kuperuus suoristuvat. Lisäksi virheasento tulee myös nikamiin – ne kiertyvät suhteessa toisiinsa.

3. Mistä skolioosi johtuu?

Kasvuikäisten tavallisin skolioosi on synty­perältään tuntematon eli niin sanottu idiopaattinen skolioosi. Tämä syntyy yleensä teini-iässä ja on selvästi yleisempää tytöillä.

Aikuisiän skolioosi johtuu tosiaan siitä, että välilevyt kuluvat vain toiselta puolelta. Emme tiedä, miksi näin tapahtuu.

Välilevyn rappeuma on periaatteessa koko selkärangan sairaus, ja usein voi olla niin, että rangan alimmissa osissa kulumat ovat tasaisia, ja ylempänä on toispuoleisuutta.

4. Voiko aikuisiän skolioosin taustalla olla kasvuiän skolioosi?

Tämä on mahdollista, mutta ei niin yleistä kuin puhtaasti kulumien takia aikuisiällä tuleva skolioosi.

Voi olla, että nuoruusiän skolioosista selkään on jäänyt pientä käyryyttä. Aikuisällä tulevat kulumat voivat kuitenkin aiheuttaa lisää käyryyttä rankaan.

Tiedämme, että jos nuoruusiän skolioosissa selän käyryys on alle 40 astetta, pituuskasvun päättyessä ihminen pärjää hyvin selkänsä kanssa, eikä aikuisiällä yleensä tule ongelmia. Jos selän mutkaisuus on esimerkiksi 50 tai 60 astetta, skolioosi voi myöhemmällä iällä pahentua.

Lue myös: Selkäkivut piinasivat – Anna-Maijan kävelykyvyn pelasti selkäleikkaus: ”Selkäydinkanavaa avarrettiin ja pullistumat ommeltiin kiinni”

5. Miten aikuisen skolioosi oireilee?

Virheasennon aiheuttama selkäkipu on se tavallisin oire. Tavallisesti kulumat välilevyissä aiheuttavat kuitenkin myös sen, että selkäydinkanava ahtautuu, ja hermo jää pinteeseen. Tällöin oireilu heijastuu myös jalkoihin kipuna, puutumisena, pistelynä ja lihasheikkoutena.

Yksi tyypillinen selkäydinkanavan ahtauman oire on selkäperäinen katkokävely: jonkin matkaa pystyy kävelemään ja sitten on pysähdyttävä, kun jalkojen kipuilu tai puutuminen pahenee.

Hyvin tavallista on, että selkäoireilu on monenlaisten ongelmien vyyhti. On kulumaa, on skolioosia, on selkäydinkanavan ahtaumaa.

Aina skolioosi ei kuitenkaan oireile mitenkään, tai sitten vain niin lievästi, ettei se häiritse elämää.

6. Pystyykö aikuisen skolioosin näkemään silmämääräisesti?

Selkärankaan ilmestynyt mutka ei välttämättä näy päällepäin, sillä käyryys voi olla ­hyvin lievää. Toki hoikassa vartalossa se voi näkyä, mutta vanhemmiten ihmiset ovat yleensä tukevampia, ja selkärangan muotoa voi olla mahdoton silmämääräisesti hahmottaa.

Skolioosin toteamiseksi selkäranka on kuvattava. Nykyisin se tarkoittaa yleensä magneettitutkimusta. Se antaa paljon tietoa ja lisäksi se on turvallinen, koska säteilyä ei tule.

Toisaalta, röntgentutkimuksessa skolioosi näkyy erittäin hyvin. Lisäksi röntgenkuva otetaan potilaan seistessä, jolloin nähdään, mihin asentoon selkä menee, kun on painoa päällä.

7. Tuleeko skolioosi­diagnoosi yleensä ­yllätyksenä aikuiselle?

Osalle se tulee yllätyksenä, osa tietää jo entuudestaan. ­Vastaanotolle tullaan yleensä kivun tai jalkoihin heijastuvan oireilun vuoksi. Ne johtuvat selän kulumasta, eivät ­niinkään skolioosista itsestään.

Pienet skolioosikäyryydet ovat yleensä sivulöydöksiä, kun selkää kuvataan kuluma- ja ahtaumaoireilun vuoksi.

8. Miten aikuisen skolioosia hoidetaan?

Suurin osa aikuisten skoliooseista on aika lieviä ­virheasentoja, ja oireiden kanssa pystyy elämään. Jos on kipuja, niitä hoidetaan kipulääkkeillä.

Jos vatsa- ja selkälihakset ovat hyvässä kunnossa, ne tukevat selkää ja vähentävät kipuoireilua. Fysioterapeutti voi antaa ohjeita keskivartalon lihasten vahvistamiseen. Tärkeä on myös pysyä aktiivisena ja käyttää selkäänsä.

Mutta kohtuus kaikessa. Joskus iäkkäämpien ihmisten kohdalla on mietittävä, voisiko arjen kuormitusta keventää. Se voi tarkoittaa luopumista jostain itselleen mieluisasta liikuntalajista, kuten hölkästä tai pallopeleistä, ja sen vaihtamista johonkin vähemmän kuormittavaan.

Ikäihmisillä saattaa olla myös isot omakotitalot, tontit, puutarhat ja mökit, joiden hoitaminen rassaa selkää. Kannattaa miettiä, tarvitseeko kaikkea tehdä itse.

9. Milloin päädytään leikkaukseen?

Jos oireet ovat hankalia ja rajoittavia eli jos hermo on puristuksissa ja jalkoihin säteilee kipua tai jaloissa on voimattomuutta, on mietittävä leikkausta. Leikkauksessa vapautetaan ahdasta kohtaa selässä, jotta saadaan hermolle tilaa. Usein tehdään myös luudutus selkään.

Skolioosi ei yleensä korjaudu leikkauksessa, eikä siihen pyritäkään. Selkäleikkaus vaatii ymmärrystä kokonaisuudesta. On osattava tehdä juuri sopivan kokoinen leik­kaus niin, että selkä ei menetä voimaansa. Jos näin käy, selän asento voi huonontua ja sko­lioosi pahentua.

10. Voiko skolioosia ennaltaehkäistä?

Ei oikeastaan. Parasta mitä voi tehdä, on pitää itsensä hyvässä kunnossa ja harrastaa säännöllistä liikuntaa.

Selkäpotilaita usein syyl­listetään ylipainosta, mutta ­sillä ei ole niin suoraa yhteyttä oireiluun kuin lonkan ja polven nivelrikoissa. Toki paino voi vaikuttaa välillisesti niin, että ylipainoinen liikkuu vähemmän, jolloin selkäkin voi huonommin.

Asiantuntijana ortopedi Heikki Österman Ortonista.