Kuinka nopeasti flunssan jälkeen saa taas urheilla? Erikoislääkäri neuvoo

1. Milloin flunssa- ja influenssapotilas lakkaavat tartuttamasta muita?

Talvikaudella flunssan ja influenssan aiheuttajaviruksia on liikkeellä joka paikassa. Ihminen tartuttaa niitä jo silloin, kun hänellä itsellään ei vielä ole oireita, eikä hän tiedä sairastuneensa. Tämän vuoksi virusten leviämisen estäminen on vaikeaa.

Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset leviävät pääasiallisesti pisara- ja kosketustartuntana esimerkiksi ovenkahvojen välityksellä. Ne eivät elä pinnoilla tartuttamiskykyisinä muutamaa tuntia pidempään.

Kun oireet ovat voimakkaimmillaan, sairastuneen on hyvä olla tapaamatta henkilöitä, joille flunssa tai influenssa voi olla vaaraksi. Tällaisia ovat esimerkiksi iäkkäät ja syöpäpotilaat. Ellei välttely onnistu, kannattaa muistaa hyvä yskimishygienia eli yskiä nenäliinaan, jonka heittää roskiin. Ellei nenäliinaa ole, voi yskiä kyynärtaipeeseen tai olkapäähän.

2. Pystyykö paranemista jouduttamaan?

Influenssaan on lääkehoito, joka lyhentää taudin kestoa noin vuorokaudella. Se pitää kuitenkin aloittaa 48 tunnin kuluessa oireiden ilmaantumisesta.

Flunssan keston lyhentämiseen on markkinoitu niin C-vitamiinia kuin sinkkiäkin. Niiden tehosta ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Flunssan oireita voi helpottaa apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Paranemista ne eivät nopeuta.

3. Milloin flunssa- ja influenssapotilas ovat työkunnossa?

Kun oireet ovat päällä, eikä tauti ole helpottamassa, pysytellään kotona. Töihin voi tulla, kun tauti alkaa olla voitettu ja oma kunto sallii työnteon.

Työtehtävä vaikuttaa paluuaikatauluun. Terveydenhuollossa tartuttamisvaara taudin riskiryhmiin on suuri ja siten kynnys tulla töihin vähänkään sairaana on korkea. Toimistoon voi palata kunnon puolesta aikaisemmin kuin esimerkiksi talvella ulkotöihin tai fyysisesti rankkaan työhön.

4. Millaisia jälkitauteja flunssaan ja influenssaan liittyy?

Poskiontelotulehdus on tavallinen flunssan jälkitauti. Se kuuluu usein myös flunssan akuuttiin vaiheeseen, muttei silloin tarvitse hoitoa. Jos räkäisyys jatkuu pitkään ja lima muuttuu paksuksi, kyseessä voi olla bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus. Joskus harvoin se saattaa levitä muihin sivuonteloihin ja aiheuttaa otsaontelotulehduksen. Lapset sairastavat usein flunssan yhteydessä korvatulehduksen.

Influenssan merkittävin jälkitauti on keuhkokuume, joka voi pahimmassa tapauksessa olla hengenvaarallinen. Se on yleinen ikääntyneiden kuolinsyy. Keuhkokuume voi olla vaarallinen myös pikkulapsille, joiden vastustuskyky ei ole vielä kunnolla kehittynyt.

Jälkitaudeilta välttyy, kun malttaa levätä ja hoitaa flunssan ja influenssan kunnolla. Tosin influenssa tekee niin sairaaksi, ettei sitä poteva ajattelekaan töihin lähtöä.

5. Miten flunssakierrettä voi estää?

Vastustuskyky voi olla hengitystieinfektion jälkeen tavallista heikompi. Kun limakalvot eivät ole vielä täysin parantuneet edellisestä sairaudesta, uudet taudinaiheuttajat saattavat tarttua siihen herkemmin. Toisaalta joidenkin teorioiden mukaan virukset ovat keskenään jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa. Eli jos on hiljattain sairastanut yhden virustaudin, niin toinen ei heti tarttuisi.

Aikuiset sairastavat 2−4 flunssaa vuodessa, pikkulapset jopa toistakymmentä. Pikkulapsiperheiden vanhemmat potevat nuhakuumeita muuta väestöä enemmän. Kun viruksista on tarjontaa tavallista enemmän, sairastumisriski kasvaa.

Toistuvissa flunssissa voi olla kyse siitä, ettei flunssa ole alun perin parantunut kunnolla ja lepo on jäänyt liian vähäiseksi.

6. Milloin hengitystieinfektion jälkeen voi mennä saunaan?

Saunaan voi mennä, kun kuume on poissa. Kuumeisena ei lauteille kannata kavuta, sillä korkea lämpö on kuumeiselle elimistölle kova rasitus.

Pöpöt eivät kaikkoa kehosta saunomalla, päinvastoin kuumeiselle tulee saunassa tukala olo. Limakalvot turpoavat lämpimässä, mikä vaikeuttaa nuhaisen hengittämistä entisestään.

Höyryhengitys tehoaa tukkoiseen nenään ja kutittavaan yskään. Sitä voi ottaa turvallisesti istuskelemalla saunan jälkilöylyissä.

7. Kuinka pian flunssan ja influenssan jälkeen voi lähteä kuntoilemaan?

Flunssan jälkeen kannattaa pitää yhtä monta lepopäivää, kuin on ollut kuumepäivää. Liikuntaa voi aloitella, kun tavalliset päiväaskareet sujuvat ja alkaa tehdä mieli liikkua reippaammin. Kannattaa muistaa, että osa pihatöistä vastaa rasitukseltaan kuntoliikuntaa. Sängystä ei kannata lähteä suoraan lumitöihin.

Ylähengitysteitä aiheuttavia viruksia on satoja, ja niistä osa aiheuttaa koviakin tauteja. Toipuminen tautia edeltävään kuntoon voi tällaisessa tapauksessa viedä jopa kuukausia.

8. Miten toipilaana kannattaa liikkua?

Liikunta kannattaa aloittaa tavalla, joka ei juuri nosta sykettä ja jossa rasitusta on helppo itse säädellä. Kävely, venyttely ja erilaiset kehonhuoltolajit ovat hyviä tapoja palata liikuntaan.

Omaa lajia ei kannata aloittaa samalla teholla kuin ennen sairastumista, vaan kasvattaa rasitusta asteittain. Flunssan jälkeen on hyvä kuunnella kehon viestejä tavallista tarkemmin ja suhteuttaa harjoittelu niiden mukaan.

9. Milloin liikuntataukoa olisi syytä jatkaa?

Jos liikunnasta tulee huono olo ja palautuminen kestää kauan, liikkeelle on lähdetty liian varhain. Niin on tehty myös silloin, jos infektion oireet palaavat.

Pelko kunnon katoamisesta saattaa houkutella lähtemään liikkeelle aikaisin. Kunto ei kuitenkaan kehity toipilasaikana. Flunssa saattaa päinvastoin palata entistä kovempana.

Rintakipu on merkki sydänlihastulehduksesta, joka vaatii parantuakseen useiden kuukausien levon. Se on harvinainen, mutta hoitamattomana vakava vaiva. Se voi tulla puolikuntoisena treenaavalle.

10. Kuinka estän uuden tartunnan?

Hyvä fyysinen kunto suojaa virustartunnoilta, ylirasitus puolestaan heikentää vastustuskykyä. Kohtuus on siis kuntoilussakin paikallaan.

Liikkujan toistuvat ylähengitystieinfektiot voivatkin olla merkki siitä, että treeniä on ollut liikaa tai se on ollut liian kovaa. Rankka liikunta kuormittaa elimistöä, jolloin energiaa ei jää suorituksesta palautumisen jälkeen enää elimistön suojaukseen.

Monipuolinen ruokavalio ja riittävä uni saattavat myös vaikuttaa myönteisesti vastustuskykyyn.

Asiantuntija Janne Laine, infektiosairauksien erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala.