Raha on tabu, riidanaihe ja nakertaa parisuhteessa: ”Rahariidat saivat ­meidät etääntymään” – Näin terapeutti neuvoo pariskuntaa

Sarin, 53, parisuhteessa rahasta on tullut kiistakapula. Perheneuvoja Outi Elovaara auttaa rahariitojen uuvuttamaa Saria tilanteen ratkaisemisessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Raha ­on ­monen suhteen ­ongelma.

Sarin, 53, parisuhteessa rahasta on tullut kiistakapula. Perheneuvoja Outi Elovaara auttaa rahariitojen uuvuttamaa Saria tilanteen ratkaisemisessa.
(Päivitetty: )
Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski

Sarin perheessä on ollut rahahuolia jo pitkään. Raha nakertaa arkea parisuhteessa ja perhe on taloudellisesti jatkuvasti tiukoilla.

”Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 24 vuotta. Alusta alkaen mies teki selväksi, että molemmilla tulee olla omat ­rahat. Meillä ei ole koskaan ollut ­yhteistä tiliä”, Sari kertoo.

Kun pariskunta muutti yhteen, he sopivat, että jakavat kaikki kulut puoliksi.

”Kävimme molemmat töissä ja saimme vuokran ja laskut aina maksettua ajallaan. Elämä rullasi, ja parisuhteessamme oli harmoniaa. Tein töitä freelancerina ja ansaitsin kivasti. Töitä oli kuitenkin aivan liikaa. Paloin loppuun.”

Kun Sari jäi vuoden pituiselle sai­rauslomalle, rahasta alkoi ­tulla kiistakapula.

Näin perheneuvoja Outi Elovaara auttaa uupunutta Saria, kun raha nakertaa parisuhteessa:

Outi: ”Miehellesi on tärkeää, että molemmilla puolisoilla on omat rahat ja tilit. Miksi? Olisiko asiassa neuvotteluvaraa?

Elämässä tapahtuu väistämättä monenlaisia muutoksia. Kun paloit loppuun työelämässä ja siirryit sairauspäivä­rahalle, olisiko silloin voinut päivittää sopimustanne ja ­miettiä taloudenpitoa uusiksi? Tai olisiko se vielä mahdollista?

Kuten Arja Korisevan laulussa todetaan, jokainen tarvitsee elämäänsä ”leipää, lempee, lämpöö”.

Jos rahaa on niukasti käytettävissä, se nakertaa perusturvallisuuden tunnetta ja ­aiheuttaa herkästi jännitteitä parisuhteessa. Raha ­onkin ­monen suhteen ­ongelma.”

Sari: ”Olen ollut aina kova tekemään töitä. Minut kutsuttiin töihin yhteen viestintätoimistoon. Vuoden kuluttua perustin oman yrityksen, kunnes väsyin siihen, että alan arvot eivät enää vastanneet omiani.

Siirryin toiselle alalle ja ­perustin luontaistuotetukun. Toin tavaraa ulkomailta, joten jouduin hakemaan rahoitusta. Mieheni otti myös lainaa yritystäni varten. Haasteista huolimatta sain pidettyä firman pystyssä, mutta en pystynyt maksamaan itselleni kunnon palkkaa.

Mies alkoi väsyä siihen, että minulla ei ollut rahaa. Erityisesti häntä häiritsi se, etten enää pystynyt osallistumaan yhteisiin kuluihimme.

Miestäni häiritsi erityisesti se, etten enää pystynyt osallistumaan yhteisten kulujemme maksamiseen.

Rahariidat lisääntyivät ­vuosien mittaan. Ne saivat ­meidät etääntymään.”

© Matti Pikkujämsä

© Matti Pikkujämsä

Erimielisyydet rahasta ovat kasvattaneet etäisyyttä

Outi: ”Mistähän taipumuksesi kovaan työntekoon on peräisin? Oletko kenties saanut sellaisen mallin kasvuperheestäsi?

Kuulostaa hyvältä, että miehesi on tukenut sinua muutosvaiheissa ja antanut tehdä itsenäisiä päätöksiä urasi suhteen. Toisaalta vaikuttaa siltä, että ette ole ehkä keskustelleet tarpeeksi ja pohtineet muutosten vaikutusta yhteiselämäänne.

Erimielisyydet rahasta ovat kasvattaneet etäisyyttä välillänne. Älä anna tämän ­jatkua. Parisuhde on ikään kuin yhtei­nen yritys, jossa molempien osapuolten resurssit tulisi ­ottaa huomioon ja sovittaa ­­yhteen. Mitäpä jos jatkossa neuvottelisitte aidosti kaikesta?”

Sari: ”Tulin yllättäen raskaaksi 43-vuotiaana. Päätin antaa tyttärelle paljon aikaani.

Myin yritykseni liikeidean. Sain siitä sen verran rahaa, että pystyin maksamaan velat. Miehelleni en pystynyt maksamaan hänen yritykseeni investoimiaan rahoja. Se syvensi kuilua.

Jäin kolmeksi vuodeksi kotiin lapsen kanssa. Mies kävi töissä ja hoiti maksut ja laskut.

Olin maksanut yrittä­jänä ­minimimäärän yrittäjäeläke­maksua, joten äitiyspäivä­rahani oli todella pieni. Pidin kuitenkin huolta, että hankin kaiken tarvittavan lapselle. En kehdannut pyytää mieheltäni rahaa lapsen menoihin, koska minua hävetti, että en pystynyt osallistumaan muihin ­kuluihin.”

Outi: ”Tässä kohtaa kaipaisin jälleen enemmän tiimihenkeä. Lapsi on elämän lahja kummallekin vanhemmalle.

Mistä mahtaa tulla ajatus, että sinun pitäisi yksin ­vas­tata lapseen liittyvistä me­noista? Yleensä lapseen liittyvistä ­kuluista vastaavat vanhemmat yhdessä, kumpikin maksu­kykynsä mukaisesti.

Oletteko puhuneet miehesi kanssa, minkälaisen lapsuuden ja nuoruuden haluatte lapselle tarjota? Aikuisten tulisi neuvotella näistä, lapsen parhaaksi.”

Elämä ahdistaa, kun rahasta tuli tabu parisuhteessa

Sari: ”Palasin joksikin aikaa kuu­kausipalkkaiseen työhön. ­Kaikki sujui paremmin, kunnes vuokraisäntä irtisanoi vuokrasopimuksemme. Mieheni halusi ehdottomasti ostaa omakotitalon. Muutimme pääkaupunkiseudulta Hämeeseen. Minä en olisi halunnut sitoutua isoihin asunto- ja remonttilainoihin.

Löysin osa-aikaisen työn myyjänä. Sitten tuli korona, ja kauppa meni konkurssiin. ­Siitä lähtien olen ollut työtön pienellä ansiosidonnaisella ­päivärahalla.

Pankkilainojemme laina­turva päättyy vajaan puolen vuoden kuluttua. Se luo parisuhteeseemme jäätävän paineen.

Elämä on tosi ahdistavaa. En saa nukuttua, olen lähes koko ajan sairaana.”

Outi: ”Kuulostaa siltä, että miehesi teki liian itsenäisen päätöksen omakotitalon hankinnasta. Ette toimineet tiiminä.

Onko rahasta puhuminen ylipäätään teille vaikeaa? Jos on, niin miksi? Vaikka suomalaisille ei ole tyypillistä puhua ­raha-asioistaan, parisuhteessa ei ­saisi olla tällaisia tabuja.

Osoitit jälleen yritteliäisyyttä hankkimalla työpaikan uu­della paikkakunnalla. Harmillista, että koronatilanne johti työttömyyteen.

Oireilet nyt monin tavoin. Olethan hakeutunut lääkärin vastaanotolle puhumaan unettomuudesta ja sairauksista?”

Sari: ”Vaikka olen virallisesti työtön, teen koko ajan töitä perheemme paremman tulevaisuuden eteen. Minulla on selkeä päämäärä. Mutta mieheni hiostaa minua jatkuvasti. Hän tenttaa lähes viikoittain, milloin aion hankkia vakituisen työpaikan.

Olen koko ajan varpail­lani. Rahasta on tullut meille tabu, joka nakertaa ­parisuhteen lisäksi myös ­itseluottamustani.”

© Matti Pikkujämsä

© Matti Pikkujämsä

Raha määrittelee parisuhdetta

Outi: ”On ymmärrettävää, että mie­hesi toivoo ennakoitavampaa ja turvallisempaa tulevaisuutta.

Olet ollut ammatillisella polulla rohkea seikkailija. Kun nyt mietit taas uutta suuntaa, oletko käyttänyt TE-toimiston urasuunnittelupalveluita? Siitä voisi olla apua.

Säännöllisen työn ja toimeentulon löytäminen ­voisi rauhoittaa sinun ja puolisosi mieltä. Sinulla on ­monipuolinen työkokemus ja sinnikäs asenne – luota ­itseesi!”

Sari: ”Mieheni suhtautuminen ­minuun on täysin muuttunut. Äänensävy, ­jolla hän puhuu minulle, on hyvin alentava.

Minua loukkaa, miten paljon raha voi määritellä parisuhdettamme. Koen, että mieheni ­pitää minua pohjasakkana, koska en ­kykene tuomaan talouteemme yhtä paljon rahaa kuin hän. Olen ­hänelle naispuolinen Uuno Turhapuro.

Olen miehelleni naispuolinen Uuno Turhapuro.

Olen pohtinut omaa suhdettani rahaan. Sukuni on Karjalan evakkoja, ja vanhempani laittoivat aikanaan omakoti­taloomme kaikki säästönsä. Raha oli ­tuolloin vuosikausia hyvin tiukoilla.”

Kohti tasavertaisempaa arkea

Outi: ”Olisiko taustasta siirtynyt jotain elämääsi? Oletkohan jatkuvasti ”evakkomatkalla” elämässäsi? Voisitko antaa itsellesi luvan pysähtyä ja asettua?

Kuulen tilanteessanne jopa taloudellisen väkivallan piirteitä miehesi puolelta. Ihmisen arvoa ei tulisi koskaan arvioida euron mitalla.”

Sari: ”Hiljattain yhden riidan päätteeksi mies huusi minulle, että ota kissa kainaloon ja lähde ­menemään. Olin järkyttynyt.

Haluan aidosti rakentaa meille parempaa elämää. En halua olla äiti, joka joutuu välillä lainaamaan lapseltaan ruokarahaa. Se murentaa itsetuntoani.

Olemme mieheni kanssa oravanpyörässä. Meillä ei ole työkaluja päästä ulos. Olen vihjannut miehelle pariterapiaan menosta, mutta hän ei halua.

Haluan uskoa, että meillä on vielä toivoa. Välillämme on edelleen rakkautta ja henkinen lanka, jollaista en ole kokenut kenenkään muun kanssa.”

Outi: ”Sinulla on oikeus tulla hyväksytyksi parisuhteessa omana itsenäsi, ilman ehtoja. Vanha sanonta sanoo, ettei mikään muutu, ellei mikään muutu. Mikä olisi ensimmäinen askel kohti tasavertaisempaa parisuhdetta?”

Asiantuntija perheneuvoja, psykologi, pari- ja perheterapeutti Outi Elovaara.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/21.

Lue myös: Joka toinen valehtelee kumppanilleen rahankäytöstään – Mitä tehdä, kun raha tuo kitkaa parisuhteeseen? Näin neuvoo psykoterpeutti

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X