Melanooma yleistyy nopeasti, mutta välttyykö varjossa viihtyvä ihosyövältä?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Melanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 200 suomalaista. © Colourbox
Aurinko, lähisuvun melanooma ja lukuisat luomet lisäävät melanooman vaaraa. Se on länsimaissa nopeimmin yleistyviä syöpiä.

1 Millaisia ihomuutoksia tulisi näyttää lääkärille?

Jos luomi alkaa kasvaa, muuttaa muotoaan tai väriään, nousee koholle, kutiaa, vuotaa verta tai sen raja ihoon nähden muuttuu epäselväksi, sitä tulisi näyttää lääkärille. Samoin tulee tehdä kaikille muualle iholle tuleville muutoksille, kuten sinnikkäille karhentumille tai hilseileville läiskille.

Joskus haava, joka ei tahdo parantua, voi olla melanoomaa. Aina melanoomassa ei ole pigmenttiä, jolloin se muistuttaa mitä tahansa muuta ihokasvainta.

Toisin kuin moni muu syöpä, melanooma syntyy ihon uloimmissa kerroksissa ja on siksi helppo havaita jo varhaisessa vaiheessa. Kun syöpä havaitaan varhain, sen ennuste on aina parempi. Melanooma paljastuu iholta otetusta koepalasta.

 

2 Kuinka usein ihoa tulisi syynätä?

Jos vanhemmilla tai sisaruksilla on ollut melanooma, oma iho palaa herkästi tai siinä on erikoisempia, suuria luomia, iho kannattaa silmäillä kuukauden parin välein.

Melanooma ei synny hetkessä. Jos on nuoruudessa ollut auringonpalvoja, keski-iässä kannattaa alkaa tarkkailla ihoaan. Muuten ei ole syytä syynätä ihoa suurennuslasilla ja aiheuttaa itselle sillä tavoin liikaa huolta.

Naisille melanooma tulee tyypillisimmin alaraajoihin, miehillä selkään. Selässä tapahtuneiden muutosten havaitsemiseen tarvitaan toista ihmistä. Kun melanooma tulee kynsivalliin tai kynnen alle, kenen tahansa voi olla hankala havaita sitä.

 

3 Kuinka vakava sairaus melanooma on?

Melanoomapotilaista noin 85 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Heistä suurimmalla osalla on ns. matalan riskin melanooma, mikä paranee leikkauksella pysyvästi.

Jos melanooma on paksu ja ulottuu ihon pintakerrosta syvemmälle, tai se on levinnyt imusolmukkeisiin, sen uusiutumisriski kasvaa. Paikallisesti imusolmukkeisiin levinneistä melanoomista noin puolet paranee. Kun etäpesäkkeitä on kauempana, potilaista vajaa viidennes on viiden vuoden kuluttua elossa. Etäpesäkkeitä tulee tavallisesti ihon ja imusolmukkeiden lisäksi keuhkoihin, maksaan, aivoihin ja luustoon.

Melanoomalla ja rintasyövällä sekä melanoomalla ja haimasyövällä on joitain yhtäläisyyksiä. Se, että ihminen saa kaksi syöpää, voi olla sattumaa ja selittyä rintasyövän yleisyydellä.

 

4 Miten melanoomaa hoidetaan?

Ensisijaisesti sitä hoidetaan leikkauksella. Jos kasvain on vähintään millimetrin paksuinen, tehdään vartijaimusolmuketutkimus, jonka avulla löydetään ne imusolmukkeet, joihin imuneste ja siten mahdollinen syöpä kulkeutuu ensimmäiseksi. Jos niissä on kasvainkudosta, myös ne poistetaan ja melanoomaa jäädään seuramaan.

Sädehoitoa voidaan antaa potilaalle, jonka melanoomaa ei saada leikattua kokonaan tai jonka imusolmukkeissa on paljon etäpesäkkeitä. Sillä voidaan myös helpottaa levinneen syövän oireita.

Levinneen melanooman hoidossa käytetään eri mekanismein syöpäsoluja tuhoavia lääkeaineita. Ne annetaan sairaalassa tiputuksessa tai otetaan tabletteina kotona.

 

5 Mitä uusia hoitoja on olemassa?

Levinneen melanooman hoidossa voidaan nykyään käyttää ns. immunologisia, elimistön omaan puolustukseen vaikuttavia lääkkeitä. Ne saavat elimistön valkosolut hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Nykyään on olemassa myös täsmälääkkeitä, jotka vaikuttavat melanoomakasvaimen geenivirheeseen.

Uudet lääkkeet tehoavat hankalina pidettyihin syöpiin. Potilaan kunto ja muut sairaudet vaikuttavat siihen, onko niiden käyttö mahdollista.

 

6 Kuinka estää melanooman uusiutuminen?

Melanoomaa seurataan terveydenhuollossa yleensä viisi vuotta: perusterveydenhuollossa, jos riski on pieni, ja erikoissairaanhoidossa, jos se on suuri. Jos sairaus uusiutuu, se tapahtuu yleensä parin vuoden kuluttua hoidoista. Koska syöpä voi uusiutua eri tavalla ja eri paikkaan kuin aiemmin, tarvittaessa voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia.

Potilaan oma seuranta auttaa löytämään uusiutuneen syövän varhain.

 

7 Kannattaisiko luomia poistaa varmuuden vuoksi?

On totta, että runsas luomien määrä altistaa melanoomalle. Luomien poistosta varmuuden vuoksi ei kuitenkaan ole hyötyä. Kannattaa muistaa, että luomien määrä lisääntyy ihmisen ikääntyessä, ja iäkkäänäkin tulevat luomet ovat pääosin hyvänlaatuisia.

Niin sanotussa luomisyndroomassa ihmisellä on satoja luomia, joiden joukossa on paljon poikkeavia luomia. Niiden tarkkailu ja seuranta kuuluvat ihotautilääkärille.

 

8 Välttyykö varjossa viihtyvä melanoomalta?

Runsas auringolle altistuminen on merkittävin melanooman riskitekijä, ja erityisesti ihon palaminen. Kertapalamisesta ei tarvitse huolestua, toistuvista kyllä. Kerran palanut iho myös palaa herkästi uudelleen.

Ihmisen oma, synnynnäinen ihotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin iho sietää aurinkoa. Ihotyypit jaetaan auringonsietonsa mukaan kuuteen eri luokkaan, joista suomalaiset kuuluvat valtaosin herkästi palaviin luokkiin I–III.

Auringon lisäksi perimä ja luomien runsas määrä lisäävät melanooman vaaraa.

 

9 Miten auringolta suojaudutaan oikein?

Varjo, vaatetus ja isoilla suojakertoimella varustetut voiteet suojaavat auringolta. Voidetta pitää käyttää reilusti ja lisätä sitä säännöllisin väliajoin, aina vedessä lutraamisen jälkeen.

Pitkän talvikauden jälkeen tulisi muistaa maltti eikä viipyä heti tunteja auringossa. Se, että solarium vahvistaisi ihoa sietämään paremmin aurinkoa, ei pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan jo yksittäinen solariumkäynti lisää melanooman riskiä. Onneksi valistuneet kuntokeskukset ovat poistaneet solariumit tiloistaan.

 

10 Kuinka yleinen melanooma on?

Melanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 200 suomalaista, ja se on länsimaissa voimakkaimmin lisääntyviä syöpiä.

Melanooma on ihosyöpä, joka saa alkunsa melanosyyteistä, melaniinia tuottavista soluista, jotka muuttuvat pahanlaatuisiksi. Melaniini aiheuttaa iholle ja hiuksille niiden tumman värin. Tapauksista noin puolet tulee olemassa olevaan luomeen, muut tavalliselle iholle.

Ihosyöpiä on muitakin, ja meillä niistä tavallisin on tyvisolusyöpä, johon sairastuu ainakin 9 000 ihmistä vuosittain. Okasolusyöpä tulee noin 1 500 suomalaiselle.

Asiantuntijana Pia Vihinen, dosentti, syöpätautien erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala

Lue myös:

Sairastin tietämättäni melanoomaa yli kymmenen vuotta

 

X